Kategoria: Asiantuntijablogi

Automaatio helpottaa ihmistä. Tai ainakin sen pitäisi? Käytännön kokemukset ovat usein kuitenkin päinvastaisia.

Tasonvaihtolaite kuulostaa sanana hankalalta, vaikka tarkoittaa arkisia laitteita. Hissit ja liukuportaat kuljettavat vuosittain matkustajia miljoonia kertoja vieden tasolta toiselle.

Raitioliikenteen toimivuuden taustalla on iso joukko ihmisiä, nykyisen Kaupunkiliikenteen henkilömäärä on yli 1200, josta raitioliikenteeseen keskittyy suuri osa. Tämä kirjoitus käsittelee kuljettajakoulutusta ja kuljettajan näkökulmaa. Välillä poiketaan simulaattorissa eli simulaatio-op

Sähkön kriittisyyden huomaa, kun sitä ei ole. Silloin lamppu ei pala tai ratikka liiku. Siksi meitä sähkön parissa toimivia asiantuntijoita tarvitaan. Takaamme sen, että arki pyörii.

Matkustaessaan metrolla tai raitiovaunulla matkustajalle näkyy ensisijaisesti se, jos joku ei toimi. Syynä voi olla tekninen häiriö, sähkönsyötön vika, kolari liikenteessä tai muu este kiskoilla, joskus myös sairastapaus. Syyt ovat monia, mutta asiakkaan näkökulmasta seuraus on aina sama

Metro ja ratikka ovat lähipäästöttömiä – ne kulkevat uusiutuvalla sähköllä, joten pakokaasupäästöjä ei tule. Mutta se ei meillä HKL:ssä riitä. On tärkeää huomioida hiilijalanjälkivaikutukset ja ylipäätään ympäristönäkökulmat myös rakentamisvaiheessa. Mutta miten? Työs

HKL:n (nyk. Kaupunkiliikenne Oy) omistuksessa on nykyään kolme raitiovaunuvarikkoa, joista uusin on 60-luvulta ja vanhimmat yli 100-vuotiaita. Tarve varikoiden uudistamiselle on siis hyvin ajankohtainen. Tarkoitus on uudistaa koko raitiovaunuvarikkokokonaisuus tämän vuosikymmenen aikana.

Liityntäpysäköinnin kehittäminen on annettu HKL:n vastuulle asteittain muutaman viime vuoden aikana. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että meidän tulee luoda hyvät olosuhteet asemille saapumiselle. Eli meidän vastuulla on poistaa turhat esteet toimivien matkaketjujen tieltä. Tulit s