Historia

Yhtiöstä yhtiöön

Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiö (HRO) perustettiin vuonna 1888. Yksityinen yhtiö vastasi Helsingin ensimmäisten raitioteiden rakentamisesta ja liikennöinnistä. Helsingin kaupunki osti HRO:n omaisuuden vuonna 1944, ja Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) aloitti toimintansa kunnallisena liikelaitoksena vuonna 1945.  

Liikelaitosmuotoinen HKL on muutettu osakeyhtiöksi, ja toiminta jatkuu yhtiömuodossa 1.2.2022 alkaen. Yhtiömme nimi on Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy.

Ensimmäiset raitiovaunut olivat hevosvetoisia, ne aloittivat liikennöinnin vuonna 1891. Helsingin joukkoliikenne alkoi jo vuonna 1888, kun hevosomnibusvaunut alkoivat kulkea Töölöstä Kaivopuistoon.

Vuonna 1900 voimanlähteeksi otettiin sähkö. Ensimmäinen sähköratikka lähti liikenteeseen tuon vuoden syyskuussa reitille Töölö– Hietalahti.

Liikennöitsijänä toimi aluksi yksityinen Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiö (HRO). Helsingin kaupunki oli yhtiön pääosakas vuodesta 1913. Vuonna 1944 kaupunki osti HRO:n omaisuuden, ja Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) perustettiin vuonna 1945.

Bussit poistuivat HKL:n liikennöimistä liikennemuodoista vuonna 2005, kun bussiliikenne yhtiöitettiin.

HKL suunnittelija ja tilasi Helsingin kaupungin joukkoliikenteen vuoteen 2010 asti, jolloin seudun liikenteen suunnittelu ja tilaaminen siirtyi perustetun Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) vastuulle.

Helsingin liikenteessä on eniten 1980-luvulla valmistettuja kotimaisia nivelraitiovaunuja (sarjat NRV I ja MLNRV II) ja Bombardierin valmistamia Variotram-matalalattiavaunuja, joita valmistettiin 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa.

Vuoden 2013 kesällä Helsinkiin saapui aivan uusi raitiovaunutyyppi, kotimainen Transtech Oy:n valmistama Artic-vaunu. Vaunutyyppi on suunniteltu erityisesti Helsingin raitiovaunuverkon tarpeisiin ja kestämään pohjoista ilmastoa. Sen rakenne kääntyvine teleineen kestää Helsingin rataverkon jyrkät kurvit ja mäet. Vaunu on kokonaan matalalattiainen ja siinä on LED-valaistus.  Lämmityksessä käytetään hyväksi jarrustusenergian talteenottoa. Kuljettajien käytössä on LCD-näytöt, ja taustapeilit on korvattu kameroilla.

Metroliikenne alkoi Helsingissä elokuussa vuonna 1982. Metro liikennöi välillä tuolloin Rautatientori–Itäkeskus. Linjasto laajentui vaiheittain, esimerkiksi Ruoholahteen vuonna 1993 ja Vuosaareen vuonna 1998. Kalasataman asema avattiin vuonna 2007.

Länsimetron suunnittelu Ruoholahdesta Matinkylään käynnistyi maaliskuussa vuonna 2007, ja Espoon valtuusto päätti maanalaisten metrokaavojen hyväksymisestä tammikuussa 2009. Rakentamista viivästyttivät yli vuodella metrotunnelien ja asemien maanalaisista kaavoista tehdyt valitukset. Työt aloitettiin työtunnelien louhinnoilla alkukesällä 2010.

Helsingin metron ensimmäinen junasarja oli oikosulkumoottoreilla varustettu ja taajuusmuuttajilla ohjattava M100.

Vanhimmat M100-sarjan vaunut vuodelta 1977 suunniteltiin, rakennettiin ja testattiin yhtaikaa ensimmäisen metroradan kanssa. Uusimmat M100-vaunut rakennettiin vuonna 1984. Kuutta vanhinta prototyyppivaunua lukuun ottamatta koko sarja peruskorjattiin vuosina 2004–2009, mikä lisäsi niiden käyttöikää parikymmentä vuotta.

Länsimetron ja mahdollisten muiden laajennuksien vuoksi hankitut M300-sarjan junat ovat espanjalaiselta kiskokalustovalmistaja CAF:lta. Uusi metro-osuus Ruoholahdesta Matinkylään avattiin lauantaina 18.11.2017. Linjaa jatkettiin vielä viidellä asemalla, kun linja Matinkylästä Kivenlahteen aloitti joulukuussa 2022.