Toimivat tasonvaihtolaitteet pitävät metroasemat liikeessä

Työskentelen Kaupunkiliikenne Oy:llä projektipäällikkönä. Olen päässyt toteuttamaan tasonvaihtoon liittyviä projekteja useita ja useilla asemilla sekä suunnittelemaan laitteiden tulevaisuutta, esim. jatkamalla iäkkäämpien laitteiden elinkaarta vielä tovin. Se on hiilijalanjäljeltään usein paras ratkaisu.

Tasonvaihtolaitteet toimivat sähköllä, siksi kai niistä sähköalan ammattilainen onkin kiinnostunut. Pienimmillään tasonvaihtolaitteessa sähkömoottorin teho on kymmeniä watteja, mutta suurimmillaan liukuportaan päämoottori on 100 000 watin tehoinen, vaihteluväli on suurta.

Tällä hetkellä suunnitteluputkessa on laitteiden korvaamista uusilla Vuosaaressa ja Kontulassa. Myös muiden asemien laitteiden tulevaisuutta on pohdittava laajemmin ja seurattava jatkuvasti.

Olen ollut töissä entisellä HKL:llä ja nykyisellä Kaupunkiliikenne Oy:llä pian viisi vuotta. Sitä ennen toimin useissa sähköurakointiyhtiöissä ja teen sähkötöitä edelleen vapaa-ajalla. Kerran jopa olin toimittamassa yhden kesän HKL:lle tietoverkkoja Siemensin alihankkijana automaattimetroa varten. Yksikön päällikön tehtävissä, jolla oli usean toimipisteen hallinta vastuullaan, ja projektipäälliköllä, jolla on useamman aseman tasonvaihtolaitteet vastuullaan, on paljon samoja haasteita. Niitä kun ei pelkää niin pärjää, ja uuden oppiminen on aina mielenkiintoista. Uuden oppimisessa minua auttaa laaja-alainen kokemukseni sähkötekniikasta sekä kehittämisen ja kehittymisen halu.

Päätösten ketju

”Se on taas seis” on ensimmäinen ajatus, kun havaitsee tasonvaihtolaitteen pysyvän paikoillaan. Todellisuudessa laitteet ovat käynnissä usein lähes 99,96 prosenttia ajasta, ja niiden huoltoa ei voida tehdä silloin, kun ne liikkuvat. Tästä syystä paikoillaan olevat laitteet eivät ole aina huono juttu, todennäköisesti niille ollaan tekemässä toimenpiteitä, jotka varmistavat niiden pitkän elinkaaren ja turvallisen toiminnan.

Toimessani toteuttajana varsinkin projektin suunnitteluvaiheessa pyrin saamaan yksiselitteisesti määriteltynä, mitä projektissa tehdään, millä laadulla, mihin mennessä on oltava valmista ja mitä projekti saa korkeintaan maksaa.  Noihin muutamaan pääkysymykseen kun saa vastauksen, voi luottavaisin mielin lähteä projektia toteuttamaan, sillä silloin kaikille on selvää, mitä ollaan tekemässä.

Projektin suunniteltu läpivienti kiteytyy edellä mainittujen asioiden ympärille, ja kaikki päätökset tulee tehdä niin, ettei yksikään asetettu tavoite vaarannu sen vuoksi, että toinen tavoite toteutuu.

Käytännössä usein etsin esimerkkejä vastaavista projekteista; yritän ottaa niistä oppia ja välttää tekemästä epätehokkaita valintoja. Kokeilujakin tehdään, mutta silloinkin harkitusti, esim. mikäli tavoitetta asetettaessa ei ole ollut tiedossa kaikki lopputulokseen vaikuttavat asiat, on niitä jouduttu muuttamaan kesken projektin. Esimerkiksi silloin, kun Herttoniemessä hissiin puhallettiin lisää elinkaarta kestääkseen lämpimät kesät, jotka olivat vaivanneet sen käyttöä helteellä jo 90-luvulta. Projektissa lisättiin öljylle lauhdutin ja myös matkustajaturvallisuuden vuoksi koriin liukuesteinen lattia, kun alkuperäinen oli kiillottunut lähes peiliksi.  

Projektien toteuttaminen vaatii yhteishenkeä ja ymmärrystä toisten työtehtävistä.

Projektien toteuttaminen vaatii yhteishenkeä ja ymmärrystä toisten työtehtävistä. Esimerkiksi liukuportaiden vaihtaminen asemilla, joihin pääsee vain radan kautta, on opettanut, miten tärkeää on huomioida muiden radankäyttötarpeet. Rataa ei voi varata koko yöksi, jotta toisten työryhmien tekemät varaukset pystytään toteuttamaan ja ne pääsevät tekemään omia askareitaan.

Hakaniemessä liukuportaiden purkamisen jälkeen ne siirrettiin kunnossapidon operoimalle ratakuorma-auton lavetille ja kuljetettiin kierrätettäväksi. Tämän mahdollisti kitkaton yhteistyö, jossa nähtiin yhteinen maali, joka on tyytyväinen joukkoliikenteen matkustaja. Mitä nopeammin vanha porras on pois ja uusi paikallaan käyttökunnossa, sitä lyhyempi työmaan kesto ja sitä nopeammin pääsee matkustajat käyttämään turvallisia ja entistä energiatehokkaampia laitteita.

Tasonvaihtoleitteiden määrä pyritään mitoittamaan mahdollisimman tarkasti tulevaisuuden matkustajavirrat huomioiden. Osalla asemista on tällä hetkellä matkustajamäärät vielä niin pienet, että kaikkia optioita ei ole otettu käyttöön, esim. Vuosaaressa on tilaa useammalle liukuportaalle tai jopa liukukäytävälle, joka mahdollistaisi portaattoman kulun pyörällä metrovaunun.

Tehokasta ja varmaa toimintaa

Metron liukuportaat on mitoitettu raskaimpaan käyttöön mitä markkinoilta saa. Tämä näkyy mitoituksessa ja komponenttien laadussa, esim. askelmat ovat metrin leveitä ja ne kestävät vähintään 750 newtonin voiman keskellä askelmaa.

Liukuportaisiin kannattaa panostaa niiden todella hyvän henkilöiden siirtokyvyn vuoksi. Metron yksi liukuporras pystyy laskennallisesti siirtämään tunnissa koko aseman matkustajamäärän vuorokaudessa. Laskennallisesti yksi porras voi tunnissa kuljettaa 13 500 henkeä, mikä vastaa Lauttasaaren keskimääräistä matkustajamäärää vuorokaudessa. Rautatientorin 43 300 henkeä/vrk toki ei yhdellä portaalla onnistu, siksi siellä onkin neljä porrasta rinnakkain tasamassa kuormitusta. Tulevaisuudessa ehkä myös yhteys toisesta päästä laituria esim. Lasipalatsin suunnalle.

Tasonvaihdolla on tärkeä rooli joukkoliikenteessä, kuten joukkoliikenteellä matkustajien arjessa.

Projektipäällikkö
Anssi Pietilä
Omaisuudenahallintayksikkö