Joukkoliikenne ei kulje ilman sähköä tulevaisuudessakaan

Työskentelen kaupunkiliikenne Oy:llä projektipäällikkönä. Vastuualueeni on sähkö, mikä kattaa todella paljon eri kokonaisuuksia maassa olevista suojaputkista aina sähkönsyöttöasemiin. Tällä hetkellä olen mukana Kruunusiltojen raitiotie- ja Kalasatamasta Pasilaan hankkeissa. Lisäksi osallistun Vantaan ratikkaan sekä Ruskeasuon varikkoon. Olen ollut töissä entisellä HKL:llä ja nykyisellä Kaupunkiliikenne Oy:llä vuodesta 2020. Sitä ennen olin sähköverkkoyhtiössä. Siirtyminen ja uuden oppiminen on aina haastavaa, mutta minua auttaa laaja-alainen kokemukseni infran rakentamisen parissa.

Tukea ja päätöksiä

Toimessani omistajaohjauksessa varsinkin suunnitteluvaiheessa pyrin pysymään alta poissa, kun palveluntuottajat tekevät työnsä. Samalla kuitenkin pidän huolta, että tilaajan toiveet ja vaatimukset huomioidaan. Käytännössä usein etsin vastauksia ja käyn keskustelua Kaupunkiliikenne Oy:n sisällä, kun hankkeessa tarvitaan tukea tai päätöksiä. Rakentamisen aikana tehtäväni ovat monipuoliset rakennuttajan toimet, esimerkiksi tuotannon ja talouden seuranta.

Sähkönsyöttöjärjestelmät pyritään mitoittamaan mahdollisimman tarkasti. Mitoitusta tehdään simuloinnilla, jossa otetaan huomioon muun muassa kalusto, ratageometria ja aikataulut. Simuloinnissa lasketaan raitiovaunun virroittimen jännite riittäväksi sekä tarkastellaan muuntajien, tasasuuntaajien sekä syöttö- ja paluuvirtakaapeleiden kuormituksia. Näin varmistetaan, että ratikka liikkuu ja toimii normaalisti.

Säästöjä

Sähköjärjestelmät mitoitetaan niin sanotun N-1 tilanteen mukaan, jossa yksi sähkönsyöttöasema on poissa tuotannosta. Tällä pyritään varmistamaan mahdollisimman varmatoiminen sähkönsyöttöjärjestelmä. Kruunusillat-raitiotiehankkeessa huomattiin, että jos ajolangan jännite on 750VDC kantaverkon 600VDC sijaan, voimme rakentaa yhden sähkönsyöttöaseman vähemmän. Tämä johti lopulta siihen, että koko Helsingin raitiotien ajolangan jännite päätettiin nostaa siihen mennessä, kunnes Kruunusilloilla on raitiovaunuliikennettä.

Tätä jännitteen nostoa on kartoitettu ja siihen on alettu valmistautua jo 1990-luvulla. Jännitteen nostosta tulee sähkönsyöttöaseman verran säästöjä, ja saamme toki muitakin etuja koko kaupunkiin: esim. siirtohäviöt pienenevät ja verkon kuormituksen kesto paranee, mikä helpottaa tulevien hankkeiden toteutusta.

Raitiotien käyttöikä on pitkä; suunnittelu ja rakentaminen tehdään erittäin huolella. Sähkönsyöttöasemien suunnitteluratkaisuissa ja laitehankinnoissa panostetaan käyttövarmuuteen, jotta kaikki toimisi vielä kymmenien vuosien päästäkin.

Jouni Kuusisto
Projektipäällikkö, suuret kaupunkiraidehankkeet