Metrokalusto
Helsingin metrossa liikennöi kolme erilaista junatyyppiä.
Sekä M100- että M200-sarjan junayksiköt koostuvat kahdesta kiinteästi yhteen liitetystä moottorivaunusta. Uusimmat M300-junat ovat lähes 90 metriä pitkiä ja kokonaan läpikäveltäviä. Yhteensä metrojunayksiköitä on 46 kappaletta (M100- ja M200-junissa junayksikkö = 2 vaunuparia).
Liikenteessä käytetään kahden vaunuparin, eli maksimissaan neljän vaunun junia.
Länsimetron vuoksi hankittiin uusia metrojunia. M300-sarjan junat on hankittu espanjalaiselta kiskokalustovalmistaja CAF:lta.
M100-sarjan juna
M100-sarjaa suunniteltiin, rakennettiin ja testattiin yhtä aikaa metroradan kanssa. Junat ovat kotimaista tuotantoa, ja ne ovat osoittautuneet käytössä erittäin luotettaviksi ja kestäviksi.
Vanhimmat M100-sarjan vaunut ovat vuodelta 1977 ja uusimmat vuodelta 1984. Kuutta vanhinta prototyyppivaunua lukuun ottamatta koko sarja on peruskorjattu vuosina 2004-2009, ja junia tullaankin käyttämään vielä toiset parikymmentä vuotta.
Tyyppi: sähkömoottorijuna (käyttöjännite 750 V DC)
Valmistaja: Valmet, Strömberg
Valmistusvuodet: 1977 – 1984
Lukumäärä: 42 vaunuparia
Numerointi: 101 – 184 (vaunupari: pariton + parillinen)
Matkustajapaikkoja: 287, istumapaikkoja 130
Rakenteellinen huippunopeus: 100 km/h
Omapaino: 60,8 t
Suurin akselipaino: 13 t
Pituus: 44,2 m
Leveys: 3,2 m
Korkeus: 3,7 m
Moottorit: 8 x Strömberg HXUR/E 50562
Teho: 1000 kW
Miksi nokkajunat poistetaan käytöstä?
Nokkajunat ovat olleet pois liikenteestä jo länsimetron avaamisesta lähtien. Ne on valmistettu vuonna 1977 ja kilometrejä on kertynyt 3-4 miljoonaa. Tekniikka on niin vanhaa, että varaosia ei ole niihin enää saatavilla.
Miksei nokkajunia voida säilyttää?
Valitettavasti tilaa on niin rajallisesti, ettei niitä pystytä säilyttämään varikolla. Vaunuja on kuusi, joista viisi menee kierrätykseen, hyötykäyttöön ja uudelleenkäytettäväksi. Yksi vaunuista pääsee museoitavaksi Helsingin kaupunginmuseoon.
Mitä vaunuille tapahtuu, kun ne kierrätetään, uudelleenkäytetään ja hyötykäytetään?
Kunnossapitomme ottaa talteen vaunuista esimerkiksi ajomoottoreita, jousijarruja ja teknisiä osia, joita voidaan käyttää varaosina sarjajunissa. Varaosien saatavuus on vaikeaa, joten on hyvä, että vaunuista saadaan uudelleenkäytettäväksi osia. Niitä pystytään käyttämään vielä noin 10-15 vuotta.
Loppuosa vaunuista kuljetetaan Kuusakosken toimipisteelle, jossa niistä erotellaan ensin komposiittimateriaalit (esim. penkit ja tuulilasin etuosa). Sen jälkeen vaunut pilkotaan pienempiin osiin ja syötetään Kuusakosken murskaimeen, joka jauhaa materiaalit nyrkinkokoisiksi paloiksi. Eri materiaalit erotellaan tuulierottimen, magneetin ja lopulta myös käsinlajittelun avulla. Erotellut materiaalit Kuusakoski toimittaa kierrätysraaka-aineeksi valmistavalle teollisuudelle.
Kuinka paljon vaunuista pystytään kierrättämään ja hyötykäyttämään?
Sen jälkeen, kun kunnossapidossamme on saatu varaosat talteen, pystytään Kuusakoski Oy:ssä kierrättämään ja hyötykäyttämään vielä yli 90 prosenttia jäljellejäävästä materiaalista. Kierrätys tarkoittaa esimerkiksi metallimateriaalien erottelua ja toimittamista kierrätysraaka-aineiksi teollisuudelle.
Hyötykäytöstä puhutaan, kun kierrätykseen kelpaamaton jätejae pystytään vielä hyödyntämään energiana (Kuusakoski valmistaa kierrätykseen kelpaamattomasta jätteestä kierrätyspolttoainetta voimalaitoksille).
Miksi vaunuja tai niiden osia ei voitu lahjoittaa esimerkiksi opetuskäyttöön tai myydä?
Käyttökelpoiset osat haluttiin ottaa varaosiksi liikennekäytössä oleviin metroihin. Loput osat kierrätettiin, koska niiden turvallisuutta ei olisi voitu taata yksityis- tai opetuskäytössä.
Miksi nokkajunia ei voi käyttää tilausajossa?
Nokkajunilla ei voi ajaa normaalin matkustajaliikenteen seassa. Tähän on kaksi pääsyytä; tiheä vuoroliikenne ja nokkajunien heikko luotettavuus. On liian suuri riski, että ne aiheuttaisivat rikkoutuessaan pitkän liikennekatkoksen normaalille liikenteelle. Lisäksi tilausajoa voisi käyttää vain linjaliikenteen ulkopuolella, eli todella aikaisin aamulla tai erittäin myöhään illalla/yöllä.
M200-sarjan juna
M200-sarja otettiin käyttöön vuosituhannen vaihteen aikoihin, kun Vuosaaren ratahaaran avaaminen lisäsi kalustotarvetta. Kiskokalustojätti Bombardierin toimittamat junat on valmistettu Saksassa. Matkustajan kannalta merkittävin ero vanhoihin juniin verrattuna on kulkumahdollisuus vaunuparin vaunusta toiseen.
Tyyppi: sähkömoottorijuna (käyttöjännite 750 V DC)
Valmistaja: Bombardier, Alstom
Valmistusvuodet: 2000 – 2001
Lukumäärä: 12 vaunuparia
Numerointi: 201 – 224 (vaunupari: pariton + parillinen)
Matkustajapaikkoja: 287, istumapaikkoja 124
Rakenteellinen huippunopeus: 100 km/h
Omapaino: 64,8 t
Suurin akselipaino: 13 t
Pituus: 44,3 m
Leveys: 3,2 m
Korkeus: 3,7 m
Moottorit: 8 x Alstom Traxis
Teho: 920 kW
M300-sarjan juna
Metroliikenteeseen tarvittiin Länsimetron myötä uutta kalustoa liikenteen laajentuessa länteen uudelle rataosuudelle Ruoholahdesta Matinkylään.
Kasvavan metroliikenteen tarpeisiin HKL tilasi 20 nelivaunuista metrojunaa espanjalaiselta kiskokalustovalmistaja CAF:lta. Ensimmäinen juna tuli koeajoon vuonna 2015. Koko junasarja toimitettiin vuosien 2015-2016 aikana.
M300-sarjan junat ovat lähes 90 metriä pitkiä ja kokonaan läpikäveltäviä. Tilaa junassa on noin 600 matkustajalle. Junissa on ilmastointi.
Tyyppi: sähkömoottorijuna (käyttöjännite 750 V DC)
Valmistaja: Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles (CAF)
Valmistusvuodet: 2014-2016
Lukumäärä: 20 nelivaunuista junaa
Matkustajapaikkoja: 576, istumapaikkoja 228
Huippunopeus: 90 km/h
Paino: noin 130 t
Pituus: 88,22 m
Leveys: 3,2 m
Korkeus: 3,7 m
Moottorit: 12x230kW
Kori: alumiinia