Ihmisiä Sörnäisten metroasemalla.

Metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantaminen

Metron vanhenevia järjestelmiä uusimalla varmistetaan riittävä kapasiteetti ja parannetaan luotettavuutta.

Keskeinen keino, jolla metron kapasiteettia voidaan nostaa, on vuorovälien tihentäminen. Metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantaminen eli METKA-hanke esittää vaiheittaista toteutusta, jossa mahdollistetaan ensiksi 120 sekunnin vuoroväli ja puoliautomaattinen liikennöinti, luodaan edellytykset siirtyä myöhemmin 100 sekunnin vuoroväliin, eikä suljeta pois automaatiotason nostamista.

Täysin automaattiseen liikennöintiin siirtyminen vaatii kuitenkin todennäköisesti lisää investointeja Helsingin kantametron tunneleihin ja kaikkiin maanalaisiin asemiin. Sen vuoksi liikennöintimuodon valinta ja siihen liittyvä taloudellinen tarkastelu täytyy tehdä myöhemmin, jos korkeampi automaatiotaso nähdään tarkoituksenmukaiseksi.

Hankkeen taustaa

Metrossa on käytössä monia alkuperäisiä eli yli 40 vuotta vanhoja järjestelmiä, joiden elinkaari on päättymässä. Erityisesti nykyiseen liikenteenohjausjärjestelmään täytyy tehdä uudistuksia, jotta metron luotettava ja turvallinen liikennöinti voidaan varmistaa myös tulevaisuudessa. Järjestelmän nyt uusittavia osia ovat junakulunvalvontajärjestelmä ja raidevirtapiirit.

Junakulunvalvontajärjestelmän uusiminen mahdollistaa metron matkustajamäärän kasvun, kun vuoroja voidaan ajaa tiheämmin kuin nykyisin on mahdollista. Vuorovälin tihentäminen ja muut kapasiteetin kasvattamisen keinot ovat tärkeitä, sillä liikenne-ennusteiden mukaan metron käyttäjämäärä tulee kasvamaan. Nykyinen kapasiteetti ei enää tällöin riitä.

Ihmisiä kävelemässä Matinkylän metroasemalla.

Toimenpiteitä tehdään ennakoivasti

Matkustajamääräennusteisiin liittyy tällä hetkellä suuria epävarmuuksia, kuten koronapandemia ja sen vaikutukset, viime vuosina noussut energian hinta, ympäristötavoitteet ja muuttunut geopoliittinen tilanne. Lisäksi on vaikea ennustaa, milloin kapasiteettia on tarpeen nostaa. Toimenpiteitä täytyy kuitenkin tehdä ennakoivasti, sillä niiden toteuttaminen käytössä olevaan metrojärjestelmään edellyttää huolellista suunnittelua ja useiden vuosien työtä.

Metrojärjestelmät ovat pitkäikäisiä ja uudistukset kauaskantoisia. Nyt tehtävillä uudistuksilla metroa voidaan liikennöidä turvallisesti taas seuraavat neljäkymmentä vuotta.

Toimenpiteitä kapasiteetin ja luotettavuuden parantamiseksi

Metron turvallisen ja luotettavan toiminnan kannalta keskeisintä on junakulunvalvontajärjestelmän uusiminen. Junakulunvalvontajärjestelmä on metron turvallisuuden kannalta avainasemassa: se estää junia ajamasta ylinopeutta ja törmäämästä toisiinsa.

Junakulunvalvontajärjestelmänä tällä hetkellä käytössä olevasta pakkopysäytysjärjestelmästä on tarkoitus siirtyä automaattiseen junakulunvalvontaan. Täysin automaattiseen liikennöintiin ei kuitenkaan olla siirtymässä, vaan metron ohjaamossa on jatkossakin kuljettaja. Hankkeessa huomioidaan myös koko metron liikenteenohjausjärjestelmän mahdollinen jatkokehitys.

Toinen tärkeä toimenpide on raidevirtapiirien uusiminen. Raidevirtapiirit tarkkailevat metrojunien sijaintia radalla, ja ilman niitä turvallinen liikennöinti olisi mahdotonta. Nykyisiin raidevirtapiireihin ei saa uusia varaosia ja osaavia korjaajia on rajoitetusti, joten niiden uusiminen on välttämätöntä.

Nykyinen ruuhka-ajan 2,5 minuutin vuoroväli ei tulevaisuudessa enää riitä vastaamaan kasvavan matkustajamäärän tarpeisiin. Keskeinen kapasiteettia parantava keino on metron vuorovälin tihentäminen. Vuoroväliä voidaan tihentää vain uudistamalla järjestelmiä, ja luonnollisesti tarvitaan myös lisää junia. Näiden investointien kokonaiskesto on noin kymmenen vuotta.

Metron kapasiteettia parannetaan myös muilla keinoilla, muun muassa kehittämällä opastusta asemilla ja junissa. Niitä testataan ja toteutetaan vähitellen, mikäli ne osoittautuvat hyviksi. Syksyllä 2022 kokeillaan, voidaanko metroasemalla liikkumista sujuvoittaa ja nopeuttaa muuttamalla liukuportaiden kulkusuuntia. Lisäksi hankkeessa tavoitellaan matkustajien ohjaamista niihin juniin, joissa on eniten tilaa sekä matkustajien ohjaamista tarkemmin junan ovien kohdalle.

Hankkeen vaiheita

M300-metrojuna.
  • Raidevirtapiirihanke valmistuu 2025 varmistaen metron luotettavan toiminnan
  • Junakulunvalvontajärjestelmä valmistuu 2029 mahdollistaen puoliautomaattisen liikennöinnin
  • M400-sarjan junat toimitetaan 2030–32 (tämänhetkinen arvio) mahdollistaen puoliautomaattisen liikennöinnin 120 sekunnin vuorovälillä
  • Liikenteenohjausjärjestelmän kehittäminen jatkuu mahdollisesti 2030-luvulla. Jatkokehitys mahdollistaisi 100 sekunnin vuorovälin

Hankesuunnitelma

Usein kysyttyä

Tutustu lisää