Raitiovaunukalusto
Pikaratikka ForCity Smart Artic X54
Uusi pikaratikka tyyppinimeltään ForCity Smart Artic X54 -vaunu, otettiin käyttöön pikaraitiotie 15 -linjalla syksyllä 2023, kun Raide-Jokeri -hanke valmistui. Linjalla ajaa 29 Škoda Transtechin toimittamaa vaunua.
Olemme tilanneet lisäksi 23 samanlaista vaunua Kruunusillat-raitiotieyhteyden tarpeisiin. Pikaratikka nähtiin kantakaupungin liikenteessä koeajossa kesällä 2021. Prototyyppivaunusta saatuja käyttökokemuksia hyödynnettiin sarjatuotantovaunun ratkaisuja viimeisteltäessä. Myös matkustajat pääsivät tutustumaan uuteen pikaratikkaan.
ForCity Smart Artic X54 on ensimmäinen pääkaupunkiseudun tulevaan pikaratikkaliikenteeseen valmistettu raitiotievaunu. Vaunut ovat kahteen suuntaan ajettavia, joten niissä on ohjaamot kummassakin päässä ja ovet molemmilla sivulla. Ratikat ovat 34 metriä pitkiä, ja tarvittaessa niitä on mahdollista myöhemmin pidentää noin kymmenellä metrillä. Pikaratikan lattia on pysäkkilaiturien kanssa samalla tasolla, eikä pikaratikan sisällä ole portaita. Kantakaupungissa pikaratikat käyttävät samoja raiteita kuin nykyiset raitiovaunut.
Ensimmäinen pikaratikka on niin sanottu prototyyppivaunu, jota testasimme kantakaupungin raitiotieverkolla kesästä 2021 alkutalveen 2022. Prototyyppivaunusta saatuja käyttökokemuksia hyödynnetään sarjatuotantovaunun ratkaisuja viimeisteltäessä. Tässä vaiheessa myös matkustajat pääsivät tutustumaan uuteen pikaratikkaan.
Pikaraitiotievaunut on suunniteltu niin, että ne sopivat Helsingin paikoin haastavaan rataverkkoon. Vaunut ovat lisäksi liikennöinnin ja kunnossapidon näkökulmasta mahdollisimman hyvin yhteensopivia kantakaupungin Artic-vaunujen kanssa. Vaunut ovat ympäristöystävällisiä, energiatehokkaita, muunneltavia, esteettömiä ja ylläpitokustannuksiltaan edullisia.
Keskeinen uusi liikkumisratkaisu
Ensimmäiset Škoda Transtechin toimittamat 29 vaunua otetaan käyttöön Raide-Jokeri -hankkeen valmistuttua aloittavalla pikaraitiotie 15 -linjalla. Olemme tilanneet lisäksi 23 samanlaista, tyyppinimeltään ForCity Smart Artic X54 -vaunua, Kruunusillat-raitiotieyhteyden tarpeisiin.
Pikaratikat tulevat olemaan Helsingin seudulla keskeinen uusi liikkumisratkaisu. Pikaraitiotie 15:n ja Laajasalon Kruunusillat-yhteyden lisäksi pikaratikat tulevat 2020-luvulla liikennöimään muun muassa Vihdintien pikaraitiotietä pitkin Helsingin keskustan ja Kannelmäen välillä.
- 100 % matalalattiainen
- kahteen suuntaan ajettava
- vapaasti kääntyvät telit
- suunniteltu Helsingin vaativaan rataverkkoon
- materiaalit soveltuvat hyvin kylmään ja kuluttavaan toimintaympäristöön
- viidestä seitsemään moduulia, joissa ohjausmekanismi ohjaa
- moduulien liikettä
- 100 % matalalattiainen keskiosa takaa esteettömän liikkumisen
- helppo ja nopea päivittäinen huolto ja korjaus
| Kokonaispituus puskurista puskuriin (pituus täsmentyy suunnitteluvaiheessa) | 34 m |
| Korin leveys kynnyskorkeudella | 2300 mm |
| Korin leveys istuinten korkeudella | 2420 mm |
| Kokonaiskorkeus virroitin laskettuna kp | max 4000 mm |
| Lattian korkeus kiskon pinnasta | max 520 mm |
| Kynnyskorkeus ovilla kiskon pinnasta | 360 mm |
| Sisäkorkeus | |
| – Käytävä | 2300 mm |
| – Ylikulku | 2100 mm |
| Istuinten välisen käytävän leveys lattialla | ≥ 500 mm |
| Vapaa istuintila (peräkkäin) | ≥ 740 mm |
| Uuden pyörän halkaisija | 680 mm |
| Pienin sallittu maavara | 80 mm |
| Suurin sallittu akselipaino (istumapaikat + 6 henkilöä/m2) | 11,0 t |
| Raideleveys (nimellinen) | 1000 mm |
| Radan pienin vaakasuora kaarresäde | 15 m |
| Ajolangan jännite | 600/750 V DC |
| Maksiminopeus | 80 km/h |
| Vetomoottorit | 800 kW |
| Penkkien määrä (+ taitettavat) | 78+4 (100+8) |
| Seisomapaikka (4 henkilöä/m2) | 136 (187) |
| Matkustajia yhteensä (4 henkilöä/m2) | 214 (287) |
| Telin akseliväli | 1700 mm |
Artic
Helsingin liikenteessä kulkee eniten Artic-raitiovaunuja, joita on yhteensä 70 kappaletta. Kaksi esisarjan vaunua toimitettiin Helsinkiin koekäyttöön vuonna 2013, ja ensimmäinen sarjatuotantona valmistettu vaunu saapui Helsinkiin tammikuussa 2016.
Artic on suunniteltu erityisesti Helsingin raitiovaunuverkon tarpeisiin ja kestämään pohjoista ilmastoa.
Nivelraitiovaunut
Valmetin ja Strömbergin valmistamia kotimaisia nivelraitiovaunuja (sarjat MLNRV I ja MLNRV II) on yhteensä 52 kappaletta.
Kunnossapitoyksikkö huolehtii vaunukaluston päivittäisistä huolloista ja korjauksista pääosin itse. Vaunujen korjauksiin käytetään myös ulkopuolisia alihankkijoita. Ylläpidon lisäksi vaunuja myös uudistetaan ja peruskorjataan; mm. kaikkiin liikennöinnissä oleviin nivelraitiovaunuihin on asennettu matalalattiaiset väliosat.
Raivausauto HE 125
Liikennöintiyksiköllä on ollut 1960-luvulta lähtien oma raivausauto. Helsingissä on tehokas pelastuslaitos, mutta oma pelastusauto on välttämätön, jotta raitiovaunujen kulku pystytään turvaamaan häiriöille herkässä kaupunkiliikenteessä. Raivausauto takaa myös raitiovaunujen vahinkotilanteiden selvittämisessä tarvittavan teknisen erityisosaamisen.
Raivausautosta käytetään nimitystä ”125” pelastuslaitoksen sille antaman operatiivisen tunnuksen HE125 mukaan. Raivausauto lähetetään paikalle, kun raitioliikenteessä on vakavaksi luokiteltava häiriö. Näitä ovat mm. vaunun nouseminen pois kiskoilta, ajolankojen vaurioituminen, vaunun vikaantuminen liikuntakyvyttömäksi, väärin pysäköity auto, joka estää raitiovaunujen kulun tai onnettomuus, jossa raitiovaunu on osallisena. Lisäksi suoritetaan pelastuslaitoksen määräämät virka-aputehtävät, kuten ajojohtimien maadoittaminen.
Raivausauto on minuutin lähtövalmiudessa ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Miehistö käsittää 15 kolmivuorotyötä tekevää vaununkorjaajaa, joista kolme on vuorollaan työvuorossa.
Liikenneonnettomuuksissa miehistö antaa hätäensiapua loukkaantuneille kunnes pelastuslaitos saapuu paikalle ja ottaa tilanteen johtoonsa. Kun loukkaantuneet on saatu pelastuslaitoksen hoitoon, miehistö antaa teknistä apua pelastuslaitoksen palomiehille kolarin raivaamisessa.
Helsingin pelastuslaitoksen lääkintäyksikkö kouluttaa miehistön säännöllisesti erityisesti liikenneonnettomuuksien varalle. Autossa on hätäensiavun kannalta kattavat ensiapuvälineet. Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskoulu kouluttaa koko miehistölle raivauskalusto-, alkusammutus ja radioliikennetaitoja.
Liikenneonnettomuuspaikoilla toimimisen ja virka-aputehtävien vuoksi auto on varustettu hälytyslaitteilla ja maalattu pelastusajoneuvostandardin mukaisesti.
Pelastusautolta vaaditaan paljon erilaisia ominaisuuksia. Kaupungissa tehdään jatkuvasti katu- ja kiskotöitä, joten sen on sovelluttava ”urbaaniin maastoajoon”. Myös korotetut raitiovaunupysäkit vaativat autolta suurta maavaraa.
Pelastusauton työvälineitä
- ajolankojen (600V) maadoituslaitteet
- raitiovaunutunkit
- ensiapuvälineet
- käsisammuttimet
- paineilmalla toimivat nostotyynyt
- siirtorullat ja alumiinilevyt, joiden päällä raitiovaunu voidaan siirtää sivusuunnassa kiskoille
- hydraulitoiminen vinssi (7 000 kg) 40 metrin vaijerilla vaunun siirtämiseksi kiskoille
- sähköä johtamattomat tikkaat raitiovaunun katolle ja ajolankoihin pääsemiseksi
- polttoleikkausvälineet
- nostoliinat, -vaijerit ja -ketjut
- hydraulitoimiset pelastuspihdit ja leikkurit
- vetotanko raitiovaunun hinaamiseksi
- imeytysaineet öljyvuotoja varten
- valaisukalusto katuvalaistuksen sähkökatkoksia varten
| Merkki ja malli | Mercedes-Benz Unimog U4000 |
| Valmistajat | Daimler AG (alusta), Kulkeva Oy (kalustokori ja varustelu) |
| Valmistettu | 12/2007 |
| Pituus | 6,7 m |
| Korkeus | 3,15 m |
| Kääntösäde | 14,3 m |
| Moottori | nelisylinterinen 4,3 ltr. diesel |
| -kW | 160 kW |
| Max. vääntövoima | 810Nm |
| Paino | 8,2 t |
| Vaihteisto | automaatti-, 8+8 vaihdetta eteen, 6 taakse |
| Huippunopeus | 90 km/h |
| Vinssi | 7000kg, hydraulitoiminen Sepson H70W, 40m vaijerilla |
| Vedessäkulkusyvyys | 0,8 m |
| Kiinteä generaattori | 6,5kW |
| Hälytyslaitteet | Sarco ja Whelen |
| Valomasto | Night Scan |
| Pelastustyökalut | mm. Holmatro ja Weber |