Ylityspaikat sujuvoittavat liikennettä, kunhan käyttö tulee tutuksi
Maailmalta tutut ylityspaikat ovat tulleet myös Suomeen. Ylityspaikka ei ole sama asia kuin suojatie, vaan sen kohdalla jalankulkijan tulee aina väistää raitiovaunua. Pikaraitiotie 15 linjalla ylityspaikan tunnistaa ruskeasta kadun pinnasta.
Miksi ylityspaikkoja tehdään suojateiden sijaan?
Ylityspaikka on raitiotien ylitykseen tarkoitettu kohta, jossa jalankulkija on väistämisvelvollinen raitiovaunuun nähden. Ylityspaikan tarkoitus on mahdollistaa pikaratikan ja siten myös jokaisen sen matkustajan sujuvampi kokonaismatka. Ratikka pääsee jatkamaan matkaansa pysäkiltä nopeasti, kun sen ei tarvitse odottaa suojatien kohdalla pysäkiltä poistuvia ihmisiä. Ihmiset pääsevät jatkamaan matkaansa sen jälkeen, kun ratikka on poistunut pysäkiltä. Tämä on sekä raitiotien sujuvuuden että yksittäisen matkustajan etu.
Suojatietä ylittävien väistäminen hidastaa erityisesti raitiovaunujen pysäkeiltä lähtöä, kun vaunusta poistuva väki täyttää suojatien jopa minuuttien ajaksi, eikä vaunu pääse liikkeelle.
Liikennesuunnittelija pohtii liikennemuotojen risteämiskohtia suunnitellessaan liikenteen sujuvuutta. Hyvällä suunnittelulla varmistetaan jalankulun toimivuus parhaalla tavalla ja toisaalta mahdollistetaan samalla esimerkiksi joukkoliikenteen sujuvuustavoitteet. Lisäksi tärkeää on myös järjestelyn turvallisuus.
Onko ylityspaikka turvallinen?
Ylityspaikka on turvallinen, sillä vaunujen kuljettajat seuraavat ja reagoivat liikenteeseen koko ajan. Raitiovaunulla on oikeus kulkea ensin, muttei tietenkään ajaa kenenkään päälle. Kuljettajat ajavat vaunuja näköhavaintojensa perusteella varovaisesti. Ylityspaikoilla, joilla ei ole liikennevaloja, raitiovaunuilla on alemmat nopeusrajoitukset. Uudet järjestelyt saattavat tuntua hämmentäviltä, mutta ylityspaikka eroaa ulkonäöltään selkeästi suojatiestä.
Mistä pikaratikan ylityspaikan tunnistaa?
Pikaraitiotien ylityspaikan tunnistaa siitä, että kadun pinta on ruskeansävyistä betonia. Raiteiden keskellä on valkoinen raitiovaunun kuva. Betonin pinta on harjattu eli se ei ole liukas.
Osalla ylityspaikoista on liikennevalot. Valojen ollessa toiminnassa ne luonnollisesti määrittävät väistämisvelvollisuuden. Myös valo-ohjatut ylityspaikat ovat selkeyden takia samannäköisiä kuin valottomat ylityspaikat.
Ylityspaikat sekä pysäkit ovat esteettömiä. Kulkureitit on luiskattu, ja ylityspaikoilla on mahdollisimman pienet tasoerot. Reunakivet ohjaavat kulkua, ja erilaisin materiaalein toteutetut varoittavat alueet varmistavat näköesteisten turvallisen kulun pysäkeillä ja ylityspaikoilla.
Onko muualla maailmassa ylityspaikkoja?
Raitioteiden ylityspaikat ovat jo tavanomainen ratkaisu esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Ranskassa ja Sveitsissä. Ruotsissa raitiotien yli ei saa merkitä suojatietä vaan käytössä on vain ylityspaikkoja.
Helsingissä vähäliikenteisillä kaduilla on jo nyt kohtia, joissa katu ylitetään ilman suojatietä laillisesti. Tällainen kohta on esimerkiksi Kolmen sepän aukion kohdalla Aleksanterinkadulla, jossa liikennemäärät ovat pieniä, ajonopeudet matalia ja kadun voi ylittää turvallisesti. Helsingin kaupunki on lisäämässä ylityspaikkoja myös olemassa olevien raitioteiden varrelle sekä tulevien raitiotiehankkeiden yhteydessä.