Ruskeasuon raitiovaunu- ja bussivarikko
Ruskeasuon varikko tulee valmistuttuaan olemaan Helsingin raitioliikenteen päävarikko uudistettavan Koskelan varikon ohella.
Varikon rakennustyöt käynnissä
Ruskeasuolla aloitettiin rakentamaan Suomen ensimmäistä yhdistettyä raitiovaunu-bussivarikkoa talvella 2021. Bussit sijoittuvat suunnitelmassa raitiovaunuvarikon katolle.
Ruskeasuon varikko tulee valmistuttuaan olemaan Helsingin raitioliikenteen päävarikko uudistettavan Koskelan varikon ohella.
Varikko edistää Helsingin tavoitteita raitioliikenteen laajentamisesta ja mahdollistaa Helsingin tulevien pikaraitioteiden, esimerkiksi Länsi-Helsingin raitioteiden, kaluston säilyttämisen ja kunnossapidon. Varikon suunniteltu kapasiteetti on 100 pitkää, 28-35 metristä raitiovaunua. Rakennustyöt kestävät alkuvuoteen 2024.
Yleisinfo
- Sijainti:
- nykyisen Ruskeasuon Varikkokiinteistö Oy:n omistaman bussivarikko.
- Toiminnat:
- raitiovaunujen säilytys ja kunnossapito,
- bussien säilytys,
- kunnossapito ja korjaus,
- liikuntatilat.
- Kapasiteetti:
- 100 raitiovaunua: 30 kpl 35-metrisiä ja 70 kpl 28-metrisiä.
- 6 vuorokausihuoltopaikkaa, 8 korjauspaikkaa ja sorviraide.
- 220 kpl 14-metrisiä linja-autoja,
- 2 bussien vuorokausihuoltopaikkaa ja 28 korjauspaikkaa.
- Liikennöinti:
- Helsingin länsiosien raitiolinjat mukaan lukien Vihdintien pikaratikka.
- Koskelan kehittämisen aikana ainoa päävarikko.
- HSL-alueen bussiliikenne.
Rakennustyön etapit
- Maanrakennus talvi 2021 – alkukevät 2022 – valmis
- Perustukset ja runko eli betonirakenteet kevät 2022 – kevät 2023
- Ratarakenteet syksy 2022 – syksy 2023
- Sisävalmistus ja talotekniikka syksy 2023 – syksy 2023
- Viimeistelyvaihe, testaukset ja tarkastukset kesä 2023 – alkuvuosi 2024
Urakoitsija
Ruskeasuon varikon pääurakoitsijana toimii Skanska. Työmaan päivystysnumero p. 050 596 2778
Tilaa uutiskirje
Hankkeen uutiskirjeen tilaus ja yhteydenotot: ruskeasuonvarikko @ skanska.fi
Näin työt edistyvät Ruskeasuolla
Kuukauden viherjutut
Kuukauden viherjutun tarkoituksena on tuoda esille vihernäkökulmia, joita hankkeella on mietitty ja toteutettu. Tämän lisäksi nostamme ympäristötietoisuutta omien valintojemme osalta ja autamme näkemään pientenkin valintojen vaikutukset työmaan kokonaisuudessa.
Hankkeen viherjutut koostaa ympäristövastaava Lotta Kamunen (Skanska).
Syyskuun viherjuttu
Hiilijalanjäkilaskennat ovat tulossa pakollisiksi lähivuosina. Vielä tätä ei siis vaadita, mutta Ruskeasuon varikolle on päätetty tehdä ympäristöministeriön menetelmän mukainen hiilijalanjälkilaskenta hankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheissa.
Kahden laskennan tarkoituksena on saada selville millä ratkaisuilla hanke on saanut pienennettyä hiilijalanjälkeään ja kuinka paljon.
Tätä tietoa hyödynnetään muun muassa tulevissa hankkeissa.
Lue myös aiemmat jutut:
Olemme hankkeen alusta saakka osoittaneet ympäristöasioiden olevan tärkeässä roolissa tällä hankkeella. Tämä näkyy muun muassa kunnianhimoisessa tavoitteessa BREEAM ympäristösertifioinnin osalta, jossa arvosanatavoitteeksi on asetettu excellent.
Lisäksi Kaupunkiliikenteen hiilineutraaliustavoitteen 2030 -mukaisia toimenpiteitä on aktiivisesti sisällytetty hankkeen toteutukseen, näistä yhtenä nostona energiatehokas talotekninen kokonaisuus.
Alueen kasvilajit valitaan hankkeelle tehdyn ekologiaselvityksen mukaisesti. Kasvivalinnoissa on otettu huomioon niiden soveltuvuus kyseiselle alueelle ja tällä tavalla voidaan varmistaa niiden kasvuun lähtö.
Lisäksi hyvin paikalla kasvavat lajikkeet huolehtivat siitä, ettei vieraslajeille ole tilaa ja hillitsee siten niiden leviämistä alueelle.
Hankkeella käytetään vähähiilistä betonia. Sopivia käyttökohteita on selvitetty yhdessä betonivalmistajan kanssa ja vuoden 2022 aikana on valettu mm. anturoita vähähiilisellä betonilla.
Tämän lisäksi raudoitteiden tukemisessa on hyödynnetty 2-luokan betonikiviä muovisten raudoitustukien sijaan. Tällöin niin sanotusti hukkabetoni on hyvässä käytössä ja se pitää raudoitteen muovisia tukia paremmin paikallaan, jolloin itse betonointityö helpottuu.
Hankkeen meluseinäksi siirtolapuutarhan ja varikon välille valittiin betoninen muuri, jolla saatiin muita ratkaisuja parempi kasvualustan syvyys. Täten voidaan varmistaa aidan taakse istutettujen kasvien kasvuunlähtö ja elinvoimaisuus.
Tämän lisäksi rakenneratkaisuna tuote vaatii vain vähän kunnossapitoa ja on tätä kautta elinkaarikustannuksiltaan edullinen.
BREEAM-sertifiointi asettaa hankkeelle kovat tavoitteet jätehallinnan osalta ja jätteen hyötykäyttöasteen tavoite onkin asetettu 90 prosenttiin. Jätteen hyötykäyttöä työmaalla tehostetaan hankkimalla enemmän jäteastioita sekä lisäämällä kierrätyksen tietoisuutta kyltein ja tietoiskuin.
Ruskeasuonvarikon alueelle tullaan pystyttämään hyönteishotelleja ja lepakonpönttöjä tukemaan alueen luonnon monimuotoisuutta. Se on huomioitu myös kasvivalinnoissa, joissa on pyritty valikoimaan keväällä kukkivia lajikkeita pölyttäjille ja marjaisia pihlajia, jotka tarjoavat ravintoa linnuille.
Hankkeen aikana tullaan pitämään useampia materiaalitehokkuustyöpajoja. Työpajojen perusteella hankekokonaisuuteen on muun muassa sisällytetty nurmikkokiveysalue, jolloin alueelle satava vesi pääsee imeytymään maahan ja suodattuu sitä kautta.
Tämän lisäksi hankkeella tehdään sade ja hulevesien viivytystä suurikokoisissa viivytysputkistoissa. Tämä vähentää rankkasateilla kaupungin hulevesijärjestelmän ja purkupäässä olevan vesistön kuormitusta.
Hankkeelle on teetetty ekologiaselvitys, johon sisältyi ekologisen arvon kehittämiseen ohjaavia toimenpiteitä. Ekologista arvoa pyritään kohteella kehittämään ja ylläpitämään valitsemalla kotimaisia kasvilajeja sekä lajeja, jotka soveltuvat alueella oleviin kasvuolosuhteisiin parhaiten.
Hankealueelle toteutetaan muun muassa paahdealue, jossa kasvaa useita uhanalaisia kasvilajeja, ja se on asuinalue monille harvinaisille hyönteisille.
BREEM-sertifiointiin liittyen rakentamisen aikana hankkeella sekä seurataan aktiivisesti, että kerätään tietoa sähkön ja polttoaineen kulutuksesta.
Näiden perusteella toimintaa työmaalla pyritään aktivoimaan minimoimalla esimerkiksi koneiden tyhjäkäyntiä, ja säätämällä valaistusta tarpeen mukaan.
Muuntojoustavuutta ajatellen, bussikannelle voidaan tulevaisuudessa sijoittaa bussien tilalle kevytrakenteisia pieniä rakennuksia, joiden paino ei ylitä yksittäisen bussin painoa. Pienten rakennuksien kokonaisuus voisi muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, joka ilmeeltään vastaa viereistä siirtolapuutarha aluetta ja voi toimia esimerkiksi toimisto-, tori- tai muuna kokoontumisalueena.
Kannen kuormissa ei ole huomioitu suurempaa kannelle rakennettavaa rakennuskantaa, vaan lähtökohtana on ollut rakenteiden ja materiaalien optimointi suunnitelluille käytönaikaisille kuormille. Lisäkantavuutta bussikannelle voidaan saada rakentamalla raitiovaunuvarikon hallin sisään lisää kantavia rakenteita, mikäli se muuntojoustavuuden kannalta on tarpeellista nykyisen käytön päätyttyä kohteessa.
Siirtolapuutarhan ja varikon välistä meluaitaa on suunniteltu ja ideoitu yhdessä siirtolapuutarhan kanssa. Hankkeella onkin selvitetty muun muassa minkälainen ratkaisu istuisi parhaiten maastoon niin korkojen kuin pintamateriaalien suhteen.
Varhaisessa vaiheessa esitelle on nostettu kivikorit, joihin yhdistettäisiin kasvillisuutta. Hankkeen ekologilta on myös pyydetty suosituksia niin kasveista kuin luontoarvoja kohentavista toimenpiteistä. Myös siirtolapuutarhan asukkaita on kuunneltu. Asukkaat ovat toivoneet lintuja ruokkivia marjaisia kasveja sekä piikikkäitä kasveja, jotka estäisivät asiattoman läpikulun tonttien välillä.