Hiilineutraali Kaupunkiliikenne 2030
Tavoitteenamme on olla hiilineutraali vuonna 2030, mutta jo vuonna 2025 nollaamme oman toimintamme suorat ja ostoenergian päästöt. Haluamme olla suunnannäyttäjä liikennöinti- ja infra-alan hiilineutraaliudessa. Kannamme vastuun koko toimintamme elinkaaren päästöistä ja teemme kestäviä valintoja, jotka muuttavat koko alan toimintaa.
Tuotamme kestävän liikkumisen palveluja, jotka vähentävät liikenteen päästöjä ja mahdollistavat tiiviin, raideliikenteeseen perustuvan kaupunkirakenteen muodostumisen.
Keväällä 2021 tekemämme päästölaskennan mukaan valtaosa kasvihuonekaasupäästöistämme syntyy kuitenkin uuden ratainfran ja varikoiden rakentamisesta sekä kalustohankinnoista.
Siksi laadimme Hiilineutraali Kaupunkiliikenne eli Hilkka-ohjelman, jossa keskitytään nimenomaan näiden päästöjen vähentämiseen. Hilkka-ohjelma varmistaa ja systematisoi strategisen tavoitteemme toteutumisen.
Rehellisesti ja avoimesti
Raideliikenteen laajentaminen on tärkeää liikenteen päästöjen ja kaupunkikehityksen kannalta, mutta sillä on kääntöpuolensa, josta haluamme kertoa rehellisesti. Rakentaminen aiheuttaa valtavan hiilipiikin, jota täytyy madaltaa kunnianhimoisin toimenpitein, jotta pääsemme kansallisiin ja pääkaupunkiseudun kaupunkien ilmastotavoitteisiin. Toimenpiteet nostavat investointien kustannuksia ja hiilen hinta tulee huomioida investoinneista päätettäessä.
Hiilineutraaliustavoite vaatii meiltä toimintatapojen muutoksia ja uuden opettelua.
Haluamme tehdä sen yhdessä kumppaneidemme kanssa. Tilaajana voimme kirittää koko infra-alan kehittymistä asettamalla hankkeillemme ilmastotavoitteita ja vaatimalla kumppaneiltamme uusimman teknologian käyttöönottoa ja innovatiivisuutta.
Panostamme esimerkiksi betonin ja teräksen päästöjen vähentämiseen, kiinteistöjen energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian pientuotantoon, työkoneiden päästöjen vähentämiseen sekä liikennöintikaluston energiatehokkuuteen ja tuotannon päästöjen vähentämiseen.
Hiilidioksidipäästöt haastavat kaupunkiliikenteen! Apuun rientää ekosankarimme Hilkka. Hän kannustaa infra-alan ja liikennepalvelut hiilineutraaleihin tekoihin ja päättää muuttaa koko alan toimintaa. Hilkka tietää, että pienistä kiskoista kasvaa kokonainen raitiotie. Siksi hän lupaa paljastaa sinullekin pieniä ja miksei suurempiakin hiilineutraaleja tekojamme.
Syyskuu 2025: Kiertotalouden edelläkävijä ja edistäjä
Hilkka on kunnostautunut kiertotaloudessa!
Hilkka on juuri liittynyt Ympäristöministeriön kiertotalouden green deal -sitoumukseen. Sitoumus edistää Hilkan tavoitetta tehostaa olemassa olevien rakenteiden säilyttämistä, rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä sekä kierrättämistä, ja parantaa energiatehokkuutta muun muassa hyödyntämällä hukkalämpöä ja lisäämällä kiinteistöjen omaa energiantuotantoa. Rakennustyömailta saatujen maa- ja kivimassojen kierrättämisen apuvälineeksi Hilkka aikoo ottaa niin sanotun massatyökalun.
Uutta Koskelan varikkoa rakentavan hankkeen tavoitteena on olla kiertotalouden edelläkävijä. Työmaalla on pyritty hyödyntämään vanhan varikon purkamisesta saatua materiaalia – esimerkiksi vanhat tiilet ja betoni on murskattu ja hyödynnetty maanrakennuksen täyteaineena. Hilkka on selvittänyt rakenneosien uudelleenkäyttöä sellaisenaan myös laajemmin.
Hilkka on oppinut Koskelan hankkeen myötä jo tähän mennessä paljon kiertotaloudesta. Lisäksi selkeiden tavoitteiden asettaminen ja vastuuhenkilöiden nimeäminen on kaiken a ja o, Hilkka on huomannut.
Kesäkuu 2025: Viherseinät ja -katot ihastuttavat kesällä Mannerheimintiellä ja Herttoniemen metroasemalla
Hilkka on ollut mukana kahdessa eri kokeilussa, joissa toteutetaan vihreämpää kaupunkiympäristöä. Toisessa hankkeista toteutetaan viherseinät ja pölyttäjäkatot Herttoniemen metroasemalle. Toinen hanke sijoittuu Mannerheimintien raitiovaunupysäkeille.
Toukokuu 2025: Ruskeasuon varikko sai ympäristösertifikaatin
Hilkka voi ilokseen kertoa, että Ruskeasuon raitiovaunu- ja bussivarikolle on myönnetty BREEAM-ympäristösertifikaatin toiseksi korkein Excellent-arvosana!
Ruskeasuon varikko sai erityisen hyvän arvosanan tontin ja sen luontoarvojen kehittämisen ansiosta. Varikon ulkoalueille on istutettu kotimaisia kasveja ja puita. Kasvien valinnassa painotettiin lajikkeita, jotka tukevat paikallisten pölyttäjien elinympäristöä. Lisäksi tontille toteutettiin lepakonpönttöjä ja hyönteishotelleja.
Varikkoa lämmitetään uusiutuvalla maalämmöllä.
Maalämpöjärjestelmästä syntyvä hukkalämpö hyödynnetään rakennusten lämmityksessä.
Rakentamisessa on käytetty vähähiilistä betonia ja rakentamisessa suosittiin myös muita ympäristöselosteen saaneita tuotteita ja materiaaleja.
Huhtikuu 2025: Vuosaaren metroasemalla mietitään vastuullisuutta joka kantilta
Hilkalle on tärkeää, että jokaisen hankkeen, myös metroasemien perusparannusten, yhteydessä mietitään, kuinka työt tehdään mahdollisimman vastuullisesti. Toukokuussa alkaa Vuosaaren metroaseman perusparannus, jossa käytetään ilmastoystävällisiä rakennusmateriaaleja mahdollisimman paljon. Laiturialueen lattiamateriaalina tullaan käyttämään suomalaista graniittia, joka pienentää kuljetuspäästöjä. Liukuportaiden uusimisessa huomioidaan kiertotalousmahdollisuudet.
Hilkka haluaa muistuttaa, että vastuullisuus ei tarkoita pelkästään ympäristöasioita, vaan myös esimerkiksi turvallisuutta ja esteettömyyttä. Vuosaaren metroasemalla uusitaan sulanapitojärjestelmä ja energiatehokkaampi valaistus turvallisen liikkumisen takaamiseksi. Lattialaatoitukseen asennetaan esteettömyysopastus ja äänimajakat, joita on suunniteltu yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa.
Maaliskuu 2025: Ratikoiden jarrutusenergia säästää sähköä
Helsingin raitiovaunuissa on ollut käytössä jo kahdentoista vuoden ajan järjestelmä, joka ottaa talteen ratikoiden jarrutusenergiaa. Raitiovaunun jarruttaessa järjestelmä kerää jarrutuksesta syntyvää energiaa talteen, säilöö sitä ja lopulta muuntaa sen lämmöksi, joka ohjataan kylmällä säällä lämmittämään matkustamoa. Jarrutusenergialla pystytään korvaamaan koko matkustamon lämmityksen energiankulutuksesta jopa 85 prosenttia. Kaikkiaan jarrutusenergian talteenottojärjestelmän ansiosta Hilkka on vuosien aikana säästänyt energiaa yhteensä 37,4 GWh, mikä vastaa noin 1 870 ison omakotitalon sähkönkulutusta vuodessa tai 0,44 prosenttia koko pääkaupunkiseudun vuoden 2023 sähkönkulutuksesta. Ratikoiden jarrutusenergian hyödyntäminen on eko- ja kustannusteko, josta Hilkka on ylpeä!
Helmikuu 2025: Ympäristöseloste auttaa ymmärtämään mistä päästöt syntyvät
Hilkka tutkii tarkkaan rakennushankkeiden ympäristövaikutuksia. Apuna urakassa on ympäristöseloste (Environmental Product Declaration eli EDP), jota voi verrata elintarvikkeiden tuoteselosteeseen: aivan kuten ruoan pakkauksesta näkee, mitä tuote sisältää ja mistä sen ravintoarvot koostuvat, ympäristöseloste tarjoaa tietoa rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksista niiden koko elinkaaren ajalta. Tehdessään uusia hankintoja Hilkka juttelee materiaalitoimittajien kanssa eri vaihtoehdoista ja pyytää ympäristöselostetta, jotta voi arvioida ja vertailla vaihtoehtoja aiempaa helpommin ja tehdä vähäpäästöisempiä valintoja. Samalla Hilkka ohjaa koko alan suuntaa kohti entistä läpinäkyvämmän tiedon tuottamista.
Tutustu Hilkan aiempiin urotöihin
Joulukuu 2024: Sertifikaatteja hyvästä työstä
Sertifikaatteja satelee osoituksena Hilkan tekemästä hyvästä työstä! Ympäristöluokitusten vaatimusten avulla Hilkka on luonut hankkeille ympäristöön ja sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät tavoitteet. Suomen ensimmäisenä raitiotiehankkeena Kalasatamasta Pasilaan -hanke sai marraskuussa BREEAM-ympäristöluokituksen toiseksi korkeimman kiitettävän arvosanan. Myös tänä vuonna valmistuneella Ruskeasuon raitiovaunu- ja bussivarikolla sekä Rautatientorin metroaseman paloturvallisuuden parantamishankkeessa on työskennelty kiitettävää arvosanaa tavoitellen. Koskelan varikkohankkeessa Hilkalla on vielä suuremmat tavoitteet, sillä hankkeessa tavoitellaan kaikkein korkeinta erinomaista arvosanaa esimerkiksi vähentämällä hankkeen hiilipäästöjä sekä edistämällä kierrätettyjen materiaalien ja purkujätteen hyötykäyttöä.
Marraskuu 2024: Maalämpö lämmittää ja jäähdyttää uusia kiinteistöjä
Tässä kuussa Hilkka on innostunut maalämmöstä, joka on uusiutuva ja puhdas energianlähde. Marraskuussa aurinko ei paljon paista, mutta kesän aikana maaperään on varastoitunut suuri määrä auringon lämpöä, joka voidaan ottaa talteen syvälle kallioon poratuista lämpökaivoista ja käyttää rakennuksen ja käyttöveden lämmittämiseen. Hilkka on tänä vuonna ottanut maalämmön käyttöön uudella Ruskeasuon varikolla, jossa maalämpöjärjestelmä sekä lämmittää että jäähdyttää varikkorakennusta. Myös Koskelaan rakennettavalle uudelle varikolle Hilkka on suunnitellut maalämpöjärjestelmää.
Maaliskuu 2024: Kiertotaloudella vähennetään rakentamisen päästöjä
Hilkka on hypännyt kouluttajan rooliin pitämällä kiertotalouden ja materiaalitehokkuuden työpajoja jo osalle rakentamisprojekteista vastaaville ammattilaisillemme. Niissä työstettiin kierrättämismahdollisuuksia sekä ideoitiin materiaalitehokkuuden, korjattavuuden, purettavuuden ja uudelleenkäytön ratkaisuja, joilla voidaan vähentää rakentamisen päästöjä. Osallistujat pääsivät ideoimaan, miten kiertotaloutta voisi toteuttaa heidän projekteissaan. Hilkka on tunnistanut työpajojen myötä entistä laajemman projektien välisen yhteistyön, suunnitteluohjeiden päivityksen ja kierrätysmateriaalipankin luomisen ja käyttämisen merkityksen. Hilkka säästää sekä rahaa että luonnonmateriaaleja toteuttamalla kiertotaloutta.
Lue lisää kiertotalouden hyödyistä.
Helmikuu 2024: Vähäpäästöinen betoni tuo huimat päästösäästöt
Hilkka on huomannut hiililaskentojen perusteella, että esimerkiksi raitiotien rakentamisessa huomattavan suuren osan koko hiilijalanjäljestä muodostaa betoni. Sen sideaineen sementin valmistamisen päästöt ovat erityisen suuret. Onneksi sementtiä voidaan nykypäivänä korvata vähäpäästöisemmillä sideaineilla, jolloin betoni aiheuttaa entistä vähemmän päästöjä. Hilkka teki hartiavoimin töitä päästöjen vähentämiseksi ja vähäpäästöisen betonin käyttämiseksi, ja sai lopputuloksena Kaupunkiliikenteen rakentamisen ja kunnossapidon projekteissa saavutettua vuonna 2023 hiilidioksidiin verrattavia päästösäästöjä yhteensä huimat neljä ja puoli miljoonaa kiloa! Päästösäästöillämme voisi esimerkiksi ajaa vuoden 2020 henkilöautolla 37 miljoonaa kilometriä eli yli 900 kertaa maapallon ympäri!
Lue lisää vähäpäästöisen betonin käytöstä hankkeissamme.
Tammikuu 2024: Monimuotoisuutta pikaratikan reitillä
Hilkka keskittyi Raide-Jokeri-hankkeessa erityisesti luonnon monimuotoisuuden parantamiseen. Hilkka ei jättänyt kiveäkään kääntämättä vaan otti huomioon koko pikaratikkareitin laajuudella niin vesistöt, liito-oravat kuin muutkin uhanalaiset eläimet sekä niiden kulkureitit ja pesimismahdollisuudet. Rakentamisesta aiheutuvia ilmastovaikutuksia Hilkka vähensi mm. kiertotaloutta hyödyntämällä.
Joulukuu 2023: Vastuullisempia pyöräpysäkkejä
Pyöräily jos mikä on ympäristölle ystävällistä toimintaa. Hilkka huomasi, että pyöräparkkien asentamisesta aiheutuu päästöjä. Hilkan laskelmien mukaan betoni ja ruostumaton teräs aiheuttavat päästöistä huomattavan osan, ja hän keksi asentamiseen ekologisempia tapoja. Ne vähensivät päästöjä huimat 40 prosenttia, koska betonia ei tarvittu niin paljon. Innoissaan laskelmistaan Hilkka pisti rälläkän soimaan, optimoi asentamisratkaisuja ja ideoi, että pyöräkatokset ja telineiden osat voitaisiin tulevaisuudessa osittain korvata puulla ja kierrätysteräksellä. Se voisi nimittäin vähentää päästöjä jopa 88 prosenttia!
Marraskuu 2023: Vihreää rahoitusta hankkeille
Hankkeemme Kalasatamasta Pasilaan, Raide-Jokeri ja Ruskeasuon varikko saivat Kuntarahoitukselta vihreää rahoitusta. Kestävän kehityksen periaatteiden mukainen rahoitusjärjestelmä kannustaa ympäristöasioiden supersankari Hilkkaa myös tulevaisuudessa rakentamaan hankkeitaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Hilkka on ylpeä siitä, että hankkeemme saivat hyvät arvosanat vastuullisuudesta Kalasatamasta Pasilaan -hanke täydet 10 pistettä! Käytännössä se tarkoittaa edullisempaa rahoitusta, kun voidaan osoittaa korkea laatu ympäristötyössä esimerkiksi sertifiointien, hiililaskennan ja vähäpäästöisempien materiaalien käyttämisen myötä.
Lokakuu 2023: Kierrätyksen ilot
Hilkalla on erinomaisia uutisia! Hilkka on motivoinut Kalasatamasta Pasilaan -hanketta kierrättämisen iloihin niin hyvin, että tähän mennessä kierrätyskelpoisista materiaaleista on hankkeessa hyödynnetty lähes 90 prosenttia. Uudelleen on käytetty mm. reunakivet, maakivet, kasvualustat, pintamaat, vanhat rakennekerrokset, alueilta puretut betonirakenteet ja kynnysarvomaat. Kierrätykseen liittyvät tavoitteet Hilkka sitoi hankkeen avaintulosalueisiin, mikä takasi sen, että tavoitetta toteuttamaan varattiin tarvittavat henkilöt ja heidän aikaansa suunnitteluun.
Lue kiertotalousasiantuntija Riina Rantsin blogikirjoitus aiheesta.
Syyskuu 2023: Vastuullisuus ulottuu ympäristöä laajemmalle
Hilkka on Kaupunkiliikenteen kestävän kehityksen lähettiläs, joka luotsaa yhtiötämme ja koko alaa kohti hiilineutraaliutta. Kestävä kehitys ei ulotu meillä pelkästään ympäristön huomioimiseen, vaan strategiamme antaa meille askelmerkit myös sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kehittämiseen. Panostamme toimenpiteisiin, jotka takaavat, että asiakkaamme ovat entistä tyytyväisempiä yhtistyöhömme ja työntekijät työolosuhteisiinsa.
Lue lisää vastuullisuustyöstämme.
Elokuu 2023: Ruskeasuon varikolla vaalitaan ympäristöä
Hilkalla on näppinsä pelissä Kaupunkiliikenteen lukuisissa suurissa hankkeissa, joita kaikkia tehdään ympäristöä kunnioittaen. Yksi hankkeista on Ruskeasuon varikko. Varikolla tehdään niin paljon ympäristöä vaalivia tekoja, että niistä on koottu oma erillinen sivunsa. Käy tutustumassa, miten tulevaisuuden varikkoa rakennetaan. Sivulle Hilkka on koonnut yleisinfon, rakennustyön etappeja, tietoa työn edistymisestä ja mikä tärkeintä, viherjuttuja yhdessä varikon rakentajan, Skanskan, ympäristövastaavan kanssa.
Heinäkuu 2023: Monimuotoisuutta radoilla
Yksi Kaupunkiliikenteen tärkeimmistä tehtävistä on rakentaa ratainfraa, jotta me ihmiset pääsemme liikkumaan kestävästi. Hilkka pitää huolen luonnon monimuotoisuudesta radoilla. Nurmikivipintaiset radat ovat jo tulleet suurimmalle osalle meistä tutuiksi. Uusille raitoteille rakennetaan kasviratoja, joissa kasvaa Suomessa luontaisesti esiintyviä kasveja, esimerkiksi maksaruohoja. Kasvit tarjoavat mm. ravintoa pölyttäjille ja ylläpitävät siten luonnon tasapainoa ja edistävät eliöiden helppoa liikkumista rakennetussa ympäristössä. Asian intohimoisena edistäjänä Hilkka myös jakaa tietoa monimuotoisuuden huomioimisesta kaupunkirakentamisessa alan asiantuntijoille eri foorumeissa.
Kesäkuu 2023: Aurinkosähkövoimala metrovarikon katolla
Hilkka kapusi metrovarikon katolle tutustumaan siellä sijaitsevaan aurinkosähkövoimalaan. Aurinkopaneelit tuottavat fossiilitonta energiaa erityisesti aurinkoisina päivinä kesäisin, mutta myös muina aikoina. Hilkka laski, että aurinkovoimala on tuottanut sähköä jo 1,3 GWh käyttöönotostaan lähtien, ja jokainen päivä tuottaa lisää puhdasta energiaa. Tuotetulla energialla vähennetään metrovarikon kiinteistön energian ostotarvetta. Vastaavalla tuotetulla sähkömäärällä voitaisiin ajella huimat 1 627 408 metromatkaa! Hilkka puuhaa seuraavaksi aurinkosähkötyömaata Itäkeskuksen sähkönsyöttöaseman katolle.
Toukokuu 2023: Pyöräilyllä on monia hyötyjä
Hilkka on innostunut taas kevään tultua pyöräilemään. Tiesitkö, että Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräverkostoon kuuluu jo lähes 4 600 pyörää ja 460 pyöräasemaa? Kaupunkiliikenne Oy vastaa palvelun hankinnasta Helsingissä ja kaupunkipyöräasemat levittäytyvät jo lähes koko kaupungin alueelle. Yhteiskäyttöiset kulkuvälineet, kuten kaupunkipyörät, sujuvoittavat kaupunkilaisten liikkumista ja parantavat joukkoliikenteen saavutettavuutta sekä matkaketjujen toimivuutta. Helsingin kaupungin tavoitteena on lisätä pyöräilyn osuutta liikkumismuotona 20 % vuoteen 2035 mennessä, ja tämän kasvun mahdollistamisessa pyöräilijöille suunnattujen palvelujen rooli on merkittävä. Pyöräliikennettä kehittämällä edistämme myös terveyttä, säästämme ympäristöä ja vähennämme liikenteen päästöjä. Kaupunkiliikenne on omalta osaltaan varmistamassa, että esimerkiksi pyöräpysäköintipaikkojen ja -palveluiden määrä vastaa kysyntää sekä käyttäjien tarpeita.
Lue lisää pyöräilyn kehittämisestä.
Huhtikuu 2023: Vähäpäästöisellä betonilla vähennetään päästöjä
Hilkka haluaa, että rakentamisen päästöjä vähennetään käyttämällä vähäpäästöisempää betonia. Esimerkiksi raitiotien rakentamisessa betonin käyttö muodostaa huomattavan suuren osan hiilijalanjäljestä. Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa Hilkka käyttää vähäpäästöisempää betonia paalulaatoissa, joita rakennetaan heikkojen pohjaolosuhteiden vuoksi poikkeuksellisen paljon. Hilkka on tyytyväinen, sillä päästövähennys tavanomaiseen betoniin verrattuna on ollut 23 prosenttia. Kokonaisuudessaan Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa on käytetty vähäpäästöisempää betonia huimat 24 tuhatta kuutiota.
Maaliskuu 2023: Kaikki kierrätettävissä oleva kierrätetään
Hilkka on perehtynyt nykyiseen Koskelan varikkoon ja todennut, että kohteessa on paljon kalusteita ja laitteita, joita on mahdollista hyödyntää jatkossakin. Niitä on kartoitettu hankesuunnitelmavaiheen aikana, ja niille tullaan määrittämään jatkosijoituspaikka joko tulevalla uudella Koskelan varikolla tai jossain muualla. Rakennusmateriaalien osalta Hilkka pitää tärkeänä, että ne kierrätetään aina, jos vain mahdollista. Esimerkiksi betonimurskaa voidaan käyttää maanrakennuksessa, jos se on siihen soveltuvaa. Purettavista materiaaleista on tehty hyötykäyttökelpoisuusanalyysejä, ja niitä täydennetään hankkeen edetessä. Hilkka pitää huolen, että kaikki kierrätettävissä oleva kierrätetään.
Helmikuu 2023: Metroa ajetaan energiatehokkaasti
Kun metrojunien energiansäästöä haluttiin parantaa ja kuljettajien energiatehokasta ajotyyliä kehittää, oli Hilkalla tietysti näppinsä pelissä. Ajo-ohjausjärjestelmä Driver Advisory System eli DAS asennettiin metrojunankuljettajien käyttöön muutama vuosi sitten. Sen käyttö on vähentänyt metrojunien energiankulutusta viisi prosenttia. Lisäksi liikenteen täsmällisyys on parantunut, seis-opastinten ohitukset ovat laskeneet ja kiskojarrun käyttö vähentynyt.
Tammikuu 2023: Kiireinen vuosi edessä
Hilkan vuosi on käynnistynyt vauhdikkaasti, ja tälle vuodelle on suunnitteilla paljon tekemistä. Parhaillaan käynnissä on mm. hankintojen ilmastokriteerien kehittäminen, kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen ja investointihankkeiden ilmastotavoitteiden määrittely. Vuonna 2023 Hilkka keskittyy erityisesti vähäpäästöisten rakennusmateriaalien käyttöönottoon sekä rakennustyömaiden päästöjen vähentämiseen. Lisäksi Hilkka kehittää hiilineutraaliuden huomioimista investointien päätöksenteossa ja rakennushankkeiden suunnittelussa. Seuraa Hilkkaa, niin kuulet tarkemmin mitä kaikkea saamme aikaan!
Joulukuu 2022: Säästetään sähköä
Hilkka ottaa osaa sähkönsäästötalkoisiin! Parhaillaan kuljettajat pyrkivät sääolosuhteet huomioiden entistä taloudellisempaan ajotapaan Säästetään sähköä – rullataan raiteilla -kampanjan tuella. Lisäksi metroasemilla, joissa useammat liukuportaat vievät samaan suuntaan, pysäytetään portaita sähkön säästämiseksi. Meneillään ja kehitteillä on myös tukku muita sähkönsäästötoimenpiteitä.
Lue lisää sähkönsäästökampanjastamme.
Marraskuu 2022: Vähäpäästöinen betoni käyttöön
Hilkka on ryhtynyt vaatimaan urakoitsijoiltamme vähähiilistä betonia. Esimerkiksi Ruskeasuon varikkotyömaalla sopivia käyttökohteita on selvitetty yhdessä betonivalmistajan kanssa, ja vähähiilisellä betonilla on valettu jo mm. anturoita. Tämän lisäksi raudoitteiden tukemisessa on hyödynnetty 2-luokan betonikiviä muovisten raudoitustukien sijaan, jolloin hukkabetoni on hyvässä käytössä. Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa Hilkka on ryhtynyt rakentamaan suuria maanalaisia betonirakenteita vähähiilisellä betonilla.
Lokakuu 2022: Betonimursketta voidaan käyttää uudelleen
Hilkka vieraili Laakson sairaalan rakennuksen purkunäytöksessä, jossa valmistettiin betonimursketta vanhasta rakennuksesta. Hilkka pääsi todistamaan, kuinka murske vietiin naapurityömaalle Ruskeasuon varikolle pohjarakentamisen materiaaliksi. Betonimursketta käytettiin neitseellisen soramurskeen sijasta, jolloin materiaalikierrätyksessä säästyi sekä rahaa että luonnonvaroja.
Syyskuu 2022: Akkukäyttöisiä työkoneita
Hilkkaa kiinnostaa akkupienkoneiden käyttö Kaupunkiliikenteen rakentamis- ja kunnossapitotoiminnassa, koska niiden käytöstä ei aiheudu päästöjä. Hilkka on ryhtynyt selvittämään, mitkä kaikki Kaupunkiliikenteen työkoneista voisivat olla akkukäyttöisiä. Hän on havainnut, että esimerkiksi moottorisahoja ja erilaisia laikkaleikkureita voitaisiin käyttää akullisina ja ryhtynyt laittamaan niitä jo ostoslistalle.
Elokuu 2022: Sähkönsyöttöasemien kehittäminen
Hilkalla on pitänyt kiirettä Kaupunkiliikenteen sähkönsyöttöasemien parissa. Hän rakentaa parhaillaan metron sähkönsyöttöaseman katolle aurinkovoimalaa. Se tuottaa sähkön viilennyslaitteille, jotka jäähdyttävät muuntajia ja prosessilaitteistoa. Niiden tehtävänä on muuttaa sähkö metrojunille sopivaksi.
Eikä tässä vielä kaikki: Lisäksi Hilkka viilentää toisaalla ratikan sähkönsyöttöaseman laitteiston kaukolämmön/-kylmän avulla. Samalla Hilkka ottaa talteen hukkaenergia kaukolämpöjärjestelmään, jolla pystytään lämmittämään lukuisia pääkaupunkiseudun rakennuksia.
Heinäkuu 2022: Rakentamisen hiilijalanjälkeä lasketaan
Hilkka on ryhtynyt laskemaan rakentamisen hiilijalanjälkeä, eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä rakentamisesta syntyy. Meidän tavoitteemme on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, joten paljon on vielä tehtävää. Esimerkiksi Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa isot päästöt aiheuttavat Hermannin rantatielle valettavat betonipohjalaatat. Siksi on tärkeää valita oikeanlaisia rakentamistuotteita, kuten vähäpäästöistä betonia ja kierrätysmateriaaleja. Näin hiilijalanjälkeä saadaan pienennettyä askel kerrallaan.
Kesäkuu 2022: Uhanalaista kasvia levittämällä tuetaan luonnon monimuotoisuutta
Hilkka on käynyt istuttamassa uhanalaista idänmasmaloa Raide-Jokerin varikkoalueelle. Hilkka kertoo, että Idänmasmalo on keltakukkainen hernekasvi. Se on levinnyt Suomeen jääkauden jälkeen. Nykyään laji sinnittelee luonnossa enää muutamalla lämpimällä harjunrinteellä Hämeessä ja Itä-Suomessa. Helsinkiin laji on todennäköisesti levinnyt 1900-luvun alkupuolella venäläisten sotilaiden hevosten heinien mukana. Masmaloilla elää joitakin harvinaisia hyönteislajeja, kuten uhanalainen pikkusinisiipi. Kun kasvi leviää ja runsastuu, hyönteiset voivat hyödyntää kasvia, mikä voi lisätä sitä kautta uhanalaisten perhosten ja muiden hyönteisten populaatioita. Siirtoistutuksen myötä siis paitsi edistetään idänmasmalon leviämistä, tuetaan myös laajemmin luonnon monimuotoisuutta.
Lue lisää Idänmasmalon istutuksesta Raide-Jokerin nettisivuilta.
Toukokuu 2022: Green deal ohjaa työmaan toimintaa
Kalasatamasta Pasilaan -raitiotiehankkeessa Hilkka toteuttaa Hiilineutraalin Helsingin Päästöttömät työmaat -green dealia, jolla vähennämme päästöjä työmailla. Green dealin myötä Hilkka pitää huolta, että sitoudumme käyttämään uusiutuvia ja hiilineutraaleja polttoaineita työmaillamme, kuten fossiilitonta polttoainetta vähäpäästöisissä työkoneissa ja -kuorma-autoissa, sekä uusiutuvaa sähköä työmaan toiminnoissa ja sosiaalitiloissa.