Viherkatto, purkujätteen hyötykäyttö ja helsinkiläinen kasvillisuus – Koskelan varikkohankkeessa vastuullisuustavoitteet ohjaavat kaikkea toimintaa
Koskelan varikkohankkeessa panostetaan merkittävästi ympäristöön ja vastuullisuuteen.
Koskelan varikkohankkeessa panostetaan merkittävästi ympäristöön ja vastuullisuuteen. Kaupunkiliikenteen asettamien tavoitteiden mukaisesti hankkeessa pyritään olemaan ympäristövastuullisuuden edelläkävijä.
– Hankkeessa toteutetaan hienolla tavalla Kaupunkiliikenteen tavoitetta olla edelläkävijä erityisesti hiilineutraaliudessa. Pyrimme hiilineutraaliuteen kaiken toimintamme osalta vuoteen 2030 mennessä, toteaa Kaupunkiliikenteen ympäristöasiantuntija Sami Pekuri.
Edelläkävijyys tarkoittaa hankkeella uusia, innovatiivisia tapoja toimia, rohkeita kokeiluja ja niiden kautta uusia oivalluksia ja oppeja.
– Se tarkoittaa muun muassa purkumurskeen uudelleenkäyttöä täyteaineena, viherkattoa sekä Helsingille ominaisista lajeista valikoitua pihakasvillisuutta, kertoo hankkeen ympäristöpäällikkö Tiina Kuokkanen Swecolta.
Mistä on kyse ja mitä tarkoittavat asiaan liittyvät termit, kuten BREEAM-sertifiointi?
Kestävää kehitystä toteutetaan Koskelan varikkohankkeessa vähentämällä hiilipäästöjä, edistämällä kierrätysmateriaalien ja purkujätteen hyötykäyttöä, parantamalla varikkoalueen ekologista toimivuutta ja käyttämällä julkista rahaa vastuullisesti sekä läpinäkyvästi.
Yksi näkyvä osoitus tämän kaiken toteutumisesta on BREEAM-ympäristöluokitus, jota hankkeella tavoitellaan. BREEAM-ympäristöluokitus on Euroopan suosituin ja kansainvälisesti erittäin tunnettu ja arvostettu Iso-Britanniassa kehitetty järjestelmä. BREEAM arvioi aihealueita kuten johtamista, terveyttä ja hyvinvointia, energiaa, liikkumista, vettä, materiaaleja, jätteitä ja päästöjä.
Suunnitteluvaiheessa Koskelan varikkohanke saavutti BREEAM-luokituksen korkeimman Outstanding-tason huikein 91 prosentin pistein, mikä on Suomessa toistaiseksi suurin saavutettu pistemäärä. Samaa tasoa tavoitellaan nyt myös hankkeen toteutusvaiheessa.
Ympäristövastuullisuus ja toimenpiteet
Koskelan varikkohankkeen ympäristövastuullisuuden toimenpiteet on suunniteltu EU-taksonomian ja BREEAM:n vaatimusten sekä Kaupunkiliikenteen vastuullisuustavoitteiden ja hiilitiekartan pohjalta.
– Priorisoidut toimenpiteet liittyvät hankkeessa erityisesti materiaali- ja energiatehokkuuteen, rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen, päästöttömään työmaahan sekä biodiversiteettiin, Kuokkanen summaa.
Hankkeessa noudatetaan tarkasti EU-taksonomian mukaisia kriteereitä ja pyritään täyttämään ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen kriteerit. EU-taksonomia on kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, joka määrittää ympäristön kannalta kestävän toiminnan. Lisäksi taksonomia velvoittaa, että muille ympäristötavoitteille ei aiheuteta merkittävää haittaa.
Muita määriteltyjä tavoitteita ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen suojelu ja kestävä käyttö, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen sekä monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu.
Koskelassa toteutetaan materiaalitehokkuutta hyödyntämällä uudelleen ja kierrättämällä vanhan varikon purkamisesta syntynyttä jätettä, muuntojoustavalla ja materiaalimenekkiä optimoivalla suunnittelulla, tehokkaalla ylläpidolla sekä kierrätettyjen materiaalien käytöllä.
– Koskelan varikon työmaalla lähes kaikki purettu materiaali päätyy hyötykäyttöön. Meillä on esimerkiksi vanhat tiilet ja betonit murskattu ja saatu hyödynnettyä maanrakennuksen täyteaineena, kertoo Kuokkanen.
Hankkeessa käytetään uudelleen myös osa purettavista rakennusosista, kuten osa julkisivun tiilistä.
Uuden Koskelan varikon energiatehokkuus pyritään nostamaan edelläkävijyyttä osoittavalle tasolle. Energiatehokkuustavoite ohjaa energiankulutuksen minimointiin ja omavaraiseen uusiutuvaan energiantuotantoon. Koskelan hankkeessa ratkaisuihin sisältyy muun muassa maalämpöjärjestelmä, aurinkopaneelit sekä passiivinen energiatehokkuus, kuten lämmitystarpeiden minimointi.
Hankkeessa kehitelty hiilijohtamisen malli, jonka avulla suunnittelua, hankintoja ja toteutusta ohjataan, on keskeisessä roolissa.
– Hiilijohtamisen mallin ja tilannekuvan avulla saamme vietyä teorian käytäntöön ja sen avulla onnistumme vähentämään hiilipäästöjä merkittävästi. Käytännön toimenpiteet liittyvät vähähiilisten materiaalien, kuten vähähiilisen betonin ja kierrätetyn kiviaineksen käyttöön, kiertotalousratkaisuihin sekä rakennusmateriaaleja säästäviin suunnitteluratkaisuihin, sanoo Kuokkanen.
Koskelan hankkeessa saatuja oppeja ja kokemuksia halutaan myös hyödyntää jatkossa muissa Kaupunkiliikenteen hankkeissa.
– Koskelan hankkeessa kehitetyn hiilijohtamisen mallin ansiosta hankkeella on onnistuttu toteuttamaan oikeasti kunnianhimoisia toimenpiteitä, mutta se vie tilaajan hiilineutraaliustavoitetta eteenpäin myös isommassa kuvassa, sillä pystymme hyödyntämään mallia lukuisissa muissa rakentamisprojekteissamme, iloitsee Pekuri.
Päästötön työmaa ja alueen monimuotoisuus
Hanke noudattaa Kaupunkiliikenteen päästöttömät työmaat Green deal -sopimuksen urakkavaatimuksia. Työmaa on fossiiliton ja työkoneiden ja autojen tulee täyttää osoitetut päästöluokkavaatimukset. Esimerkiksi työmaan pienkoneet ovat pääosin sähkökäyttöisiä. Hankkeella seurataan kaluston päästöjä ja kulutusta aktiivisesti.
– Seuraamme jatkuvasti, että kalustoissa käytetty polttoaine on vaatimusten mukaista eli uusiutuvaa, Kuokkanen kertoo.
Hankkeen tavoitteena on toimia varikkoalueen monimuotoisuuden parantamisen eteen. Koskelan varikon itäpuolella on arvokkaita lintualueita ja tien toisella puolella Kustaa Vaasan puisto, joka on liito-oravien ydinaluetta. Uuden varikon suunnittelussa on huomioitu lähialueen ekologiset arvot esimerkiksi kehittämällä viheryhteyksiä varikkoalueella ja sen läheisyydessä.
Lisäksi uudisrakennukseen on tulossa mm. lintuystävälliset ikkunat ja pääskyhotelli. Osalle kattoa asennetaan ketokatto, jonka kasvilajit on valittu yhteistyössä biologin kanssa. Kukkiva keto tarjoaa ruokaa pörriäisille. Piha-alueen kasvillisuus valikoidaan Helsingille ominaisista kasvilajeista, ja alueelle sijoitetaan hulevesien hallintarakenteita.
Kunnianhimoiset vastuullisuustavoitteet edellyttävät johtamista
Jotta vastuullisuustavoitteisiin päästään, on avainasemassa vastuullisuusjohtamisen yhdistäminen hankkeen ydintoimintoihin ja päivittäiseen ohjaukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi riittävää resursointia ja tavoitteiden etenemisen jatkuvaa seurantaa ja säännöllistä hiililaskentaa.
– Vastuullisuustavoitteet täytyy myös huomioida jokaisessa päätöksessä samalla tavalla kuin hankkeissa on totuttu arvioimaan vaikutuksia esimerkiksi kustannuksiin ja aikatauluun. Tämä on vaatinut jokaiselta hankkeeseen osallistuvalta uuden ajattelutavan oppimista, kertoo Kuokkanen.
Vastuullisuusjohtamisessa olennaisena apuna on Kuokkasen mukaan hankkeella toteutettu tilannekuva, jonka avulla keskeisten vastuullisuustavoitteiden etenemistä voi seurata reaaliaikaisesti.
– Hankkeella tehty tilannekuvan kehitystyö on arvokasta myös tilaajalle, sillä monistamalla malli muillekin projekteillemme, pystymme ohjaamaan niitä tehokkaammin ja saamme parempaa tietoa tavoitteemme toteutumisesta, sanoo Pekuri.
Koskelan varikkohankkeessa tavoitteena on kestävä tulevaisuus Helsingin sydämessä, kunnioittaen ympäristöä ja sen monimuotoisuutta. Hanke toimii ympäristön ja vastuullisuuden suunnannäyttäjänä alan muille toimijoille ja tavoitteena on näyttää, että kestävän kehityksen mukaiset ja ekologisesti vastuulliset käytännöt ovat mahdollisia ja kannattavia suurissakin hankkeissa.