Itäkeskuksen tulevan joukkoliikenneterminaalin toivotaan olevan sujuva ja turvallinen
Kaupunkiliikenne Oy teetätti käyttäjätutkimuksen, jossa selvitettiin käyttäjien toiveita tulevalle uudelle Itäkeskuksen joukkoliikenneterminaalille. Syksyllä käynnistyy arkkitehtuurikilpailu Itäkeskuksen joukkoliikenneterminaalin suunnittelusta.
Käyttäjätutkimuksen mukaan sujuvuus, selkeys ja turvallisuus olivat ohittamattomia toiveita, jotka huomioidaan terminaalin suunnittelussa. Taiteen, arkkitehtuurin, luonnon ja arjen palvelujen -teemat nousivat toivotuimpina teemoina terminaalin arkkitehtisuunnitteluun.
Tulevan terminaalin tunnelman toivottiin olevan rento, värikäs ja omaleimainen. Terminaalin toivottiin olevan mieleenpainuva portti itään.
– Käyttäjätutkimuksen avulla saatu käyttäjänäkökulma on osa laajempaa lähtötietomateriaalia uuden terminaalin suunnittelussa. Terminaalin uudistaminen on muutakin kuin liikenneinfrastruktuurin kehittämistä. Kyse on Itäkeskuksen identiteetistä, turvallisuuden tunteesta, arjen sujuvuudesta ja koko alueen positiivisen kehityksen vahvistamisesta. Joukkoliikenneterminaalin halutaan heijastavan alueen monimuotoisuutta ja luovan Itä-Helsingille uuden, positiivisen ilmeen, kertoo Kaupunkiliikenteen hankekehityspäällikkö Kirsi Borg.
Kaupunkiliikenne haluaa osallistaa käyttäjiä ja sidosryhmiä entistä enemmän kunnostus- ja rakennushankkeiden suunnittelun eri vaiheissa. Itäkeskuksen joukkoliikenneterminaalin käyttäjäkysely on osa laajempaa kokonaisuutta ja näkemyksiä on kerätty käyttäjien lisäksi eri henkilöstöryhmien edustajilta kuten kuljettajilta. Lisäksi sidosryhmähaastatteluita on tehty Kaupunkiliikenteen ja Helsingin kaupungin henkilöitä, jotka vastaavat muun muassa turvallisuudesta, liikennesuunnittelusta ja maankäytöstä sekä lähialueen toimijoilta. Tulevaisuuden toiveiden lisäksi selvityksissä saatiin paljon arvokasta tietoa terminaalin nykytilasta.
Kaikkia esiin tulleita ajatuksia ei tietenkään voida toteuttaa, mutta hankkeen lopputulokseen on mahdollista päästä vaikuttamaan myös myöhemmin, kun arkkitehtuurikilpailun ehdotuksia pääsee kommentoimaan.
Tällä hetkellä Itäkeskuksen metroasemalla on menossa kunnostushanke, jonka tarkoitus on varmistaa terminaalin turvallisuus ja viihtyisyys ennen tulevaa uutta joukkoliikenneterminaalia.
Käyttäjätutkimus toteutettiin monimenetelmäisesti
Itäkeskuksen joukkoliikenneterminaalin käyttäjien kokemuksia, tarpeita ja näkemyksiä selvitettiin käyttäjätutkimuksella, joka toteutettiin 26.3.–5.5.2026. Tutkimuksessa yhdistettiin havainnointia, jalkautuvia haastatteluja, monikielistä verkkokyselyä sekä syventäviä puhelinhaastatteluja, joiden avulla saatiin kattava kuva eri käyttäjäryhmien kokemuksista.
Tutkimuksen keskeisenä aineistonkeruumenetelmänä toimi monikielinen digitaalinen kysely, joka oli avoinna 13.–22.4.2026. Kyselyyn saatiin yhteensä lähes 800 vastausta. Kysely oli tarjolla suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, arabiaksi, somaliksi ja venäjäksi, mikä mahdollisti monipuolisen osallistumisen eri kieliryhmistä. Käyttäjätutkimuksen toteutti Rune & Berg Design.
– Käyttäjätutkimuksen toteutuksessa huomioitiin Itäkeskuksen monikulttuurinen väestöpohja, jossa lähes puolet asukkaista on muunkielisiä. Kulttuuritaustojen välillä ilmeni jonkin verran näkemyseroja, mutta sujuvuus ja turvallisuus nousivat kaikilla tärkeimmäksi perustarpeeksi. Toiveet taiteesta, arkkitehtuurista, luontoelementeistä, palveluista sekä rennosta, värikkäästä ja omaleimaisesta tunnelmasta olivat pääosin samoja, mutta niiden painotus vaihteli eri kieliryhmien välillä. Vastaanotto tutkimukselle oli uteliaan myönteinen ja kiinnostus erityisesti syventäviin haastatteluihin oli poikkeuksellisen suurta, mikä kertoo vahvasta halusta vaikuttaa alueen kehittämiseen. Osallistujat toivat esiin runsaasti näkemyksiä joukkoliikenneterminaalin tulevaisuudesta ja keskusteluissa välittyi vahva ylpeys Itäkeskusta kohtaan, kertoo design-strategi Heidi Linkka Rune & Berg Designilta.
Itäkeskuksen nykyisillä joukkoliikenneasemilla, metroasemalla, bussipysäkeillä ja pikaraitiolinja 15 nykyisellä väliaikaisella päätepysäkillä, toteutettiin yhteensä 138 jalkautuvaa haastattelua. Haastattelut tehtiin suomen kielen lisäksi tulkkien avulla arabiaksi, somaliksi ja englanniksi. Myös viittomakieli oli mukana syventävissä haastatteluissa. Erityistä huomiota kiinnitettiin myös erilaisten käyttäjäryhmien tavoittamiseen.
Tutkimusta täydennettiin 20 syventävällä puhelinhaastattelulla, joiden avulla saatiin tarkempaa tietoa käyttäjien kokemuksista ja tarpeista.
Kokonaisuudessaan tutkimus tuotti laajan ja monipuolisen aineiston, joka perustuu lähes tuhannen joukkoliikenteen käyttäjän näkemyksiin ja kokemuksiin.