Usein kysytyt kysymykset

Meille tulee paljon kyselyitä päästä vierailemaan ohjaamoon. Turvallisuussyistä ohjaamoon pääsy on valitettavasti kielletty. Joskus harvoin järjestämme medialle mahdollisuuksia kuvata ohjaamossa.

Olemme tutkineet hätäpoistumiskäyntejä, mutta ne eivät esimerkiksi Siilitiellä ja Kulosaaressa täytä metroaseman sisäänkäynnille asetettuja laatuvaatimuksia ja vaatisivat merkittäviä korjaustoimenpiteitä.

Hätäpoistumiskäynnit eivät ole esteettömiä, ja niiden mitoitus mm. käytävän korkeuden ja kulkuväylien leveyden osalta eivät vastaa päivittäisessä käytössä olevan sisäänkäynnin mitoitusta. Nykyiset sisäänkäynnit ovat lisäksi kapasiteetiltaan riittävät metroasemien käyttäjämäärille.

Mitä eroa on Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:llä ja HSL:llä?

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy hallinnoi Helsingin joukkoliikenneinfraa ja omistamme raitiovaunukaluston. Vastaamme joukkoliikenteen kokonaisuuden kehittämisestä ja kunnossapidosta. Liikennöimme raitiovaunua ja tuotamme metron liikennöintiä palveluna. Hoidamme lisäksi Suomenlinnan lautan liikenteen sekä järjestämme Helsingin kaupunkipyöräpalvelun.

HSL on Suur-Helsingin joukkoliikennejärjestelmästä vastaava kuntayhtymä, joka tilaa metro-, raitiovaunu- ja Suomenlinnan lautan liikennöinnin meiltä sekä bussiliikenteen niistä vastaavilta yhtiöiltä.

Mitä uusi yhtiö Kaupunkiliikenne Oy tekee?

Kaupunkiliikenne Oy jatkaa HKL:n toimintaa. Vastaamme Helsingin joukkoliikenneinfrasta, metrojunien ja raitiovaunukaluston liikennöinnistä, kunnossapidosta sekä kehittämisestä. Järjestämme Suomenlinnan lautan liikenteen sekä Helsingin kaupunkipyöräpalvelun. Uusi yhtiömuoto tuo meille mahdollisuuden kehittää pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä seudullisesti yli kuntarajojen.

Miksi yhtiön nimi muuttuu?

Emme enää ole kaupungin liikelaitos vaan kaupunkien omistama yhtiö. Kaupunkiliikenteen toiminta on seudullista ja siksi nimessä ei voi olla vain yhden kaupungin nimeä . Sekä virallinen nimi Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy, että käyttönimi Kaupunkiliikenne Oy valittiin henkilökunnalle järjestetyn nimikilpailun pohjalta.

Miksi yhtiön logo muuttuu?

HKL:n nimi muuttui yhtiöittämisen myötä Kaupunkiliikenne Oy:ksi. Siksi oli luontevaa uusia myös logo. Vanha logomme on tehty aikana, jolloin HKL:n tehtävä oli hyvin erilainen nykyiseen verrattuna. Uusi logo kuvastaa täsmällisemmin sitä, mitä Kaupunkiliikenne Oy tekee. Uusi ilme siis kunnioittaa vanhaa, mutta kuvastaa myös nykyistä ja tulevaa rooliamme pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittäjänä.

Ketkä ovat uuden Kaupunkiliikenne Oy:n omistajia? Muuttuuko omistuspohja tulevaisuudessa?

Yhtiötä ei tulla myymään, eikä yhtiöittäminen tarkoita yksityistämistä. Yhtiö on 100-prosenttisesti kaupunkien omistama. Helsingin kaupungin omistusosuus Kaupunkiliikenne Oy:stä on yli 99 % yhtiön aloittaessa toiminnan. Tarkat omistusosuudet selviävät myöhemmin alkukevään aikana, jolloin Kaupunkiliikenne Oy:hyn apporttina siirtyvän omaisuuden arvo on tarkentunut. Espoo on uuden yhtiön merkittävä yhteistyökumppani.

Helsingin omistajastrategian mukaisesti Kaupunkiliikenne Oy on Helsingille strateginen omistus. Yhtiön menestys on koko Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun kehityksen kannalta olennaista.

Miten päätöksenteko ja toiminta aiotaan pitää yhtiöittämisen myötä läpinäkyvänä?

Noudatamme julkisuuslakien mukaisia periaatteita. Yhtiö tiedottaa avoimesti kaikista merkittävistä hankkeistaan ja suunnitelmistaan sekä noudattaa lakia julkisista hankinnoista.

Mitkä ovat uuden yhtiön keskeisimmät tavoitteet pääkaupunkiseudun raideliikenteen kehittämiselle?

Yhtiö toteuttaa omistajiensa asettamia liikennepoliittisia linjauksia: yhtiö ei itse päätä eikä linjaa. Tavoitteemme on liikennöinnin kehittäminen pääkaupunkiseudulla koko matkaketju huomioiden. Matkaketju pitää sisällään infran, kaluston ja liikennöinnin. Tämä tarjoaa mahdollisuuden muokata joukkoliikenteen järjestelmää toimimaan yhtenäisenä kokonaisuutena.

Varmistamme, että kokonaisuus on mahdollisimman kustannustehokas ja laadukas, jolloin se houkuttelee kaupunkilaisia käyttämään joukkoliikennettä.

Kaupunkiliikkumisen ja infran kokonaisuuden erikoisasiantuntijuudella optimoimme ratkaisujen kestävyyttä niiden koko elinkaaren ajan.

Minkälainen työnantaja Kaupunkiliikenne Oy tulee olemaan?

Uudessa yhtiössä voimme paremmin toimia koko pääkaupunkiseudun kaupunkiraideliikenteen osaamiskeskittymänä. Laajempi toiminta mahdollistaa henkilöstölle monipuolisempia ja kiinnostavampia tehtäviä.

Raideliikenne mahdollistaa pääkaupunkiseudun vastuullisen kasvun ja kehityksen sekä takaa työntekijöillemme ainutlaatuiset näkymät kaupunkiliikenteen tulevaisuuteen kiinnostavien hankkeiden parissa.

Tuemme työntekijöidemme kehittymistä. Tarjoamme mahdollisuuksia kouluttautua ja järjestämme myös itse raideliikenteen erikoiskoulutusta Euroopan laajuisessa Light Rail Training -koulutusohjelmassa.
Tehtäväkenttä kasvaa jo olemassa olevilla raideliikenteen laajentamispäätöksillä. Lisäksi toimimme kestävän tulevaisuuden näkökulmasta oikealla alalla. Näin voi sanoa, että yhtiön tulevaisuus näyttää valoisalta pitkälle eteenpäin.

Pyörän kuljettaminen raitiovaunuissa on kielletty turvallisuusmääräysten vuoksi. Näin on päätetty siitä syystä, että raitiovaunussa ei ole paikkaa, johon pyörän saisi tukevasti kiinnitettyä esimerkiksi äkkijarrutusten varalta.

Ei. Raitiovaunu pysähtyy pysäkille, jos siellä on ihmisiä.

Matkakortilla tai kännykällä maksat matkasi helposti ja tavallista kertalippua edullisemmin. Matkakorttiin voi ladata kautta tai arvoa. Mobiililipun täytyy olla voimassa ennen vaunuun nousemista. Voit ostaa kertalipun myös pysäköintiautomaatista tai matkalippuautomaatista.

Anna poisjäävien matkustajien poistua vaunusta ennen kuin itse nouset sisään. Hitaammin liikkuvien kannattaa käyttää kuljettajaa lähinnä olevaa ovea. Raitiovaunujen ovet menevät automaattisesti kiinni, kun niiden välistä ei ole hetkeen kuljettu. Sulkeutuvat ovet saa avattua uudelleen nappia painamalla. Sulkeutumisen voi myös estää varmistamalla, että valokennon edessä on jotakin. Ovien turvareunat varmistavat, että ovi aukeaa uudelleen, jos sen väliin on jäänyt jotakin.

Paina pysähtymisnappia hyvissä ajoin, kuitenkin vasta sitten, kun vaunu on poistunut edelliseltä pysäkiltä.

Raitiovaunussa syöminen ja juominen ei ole suositeltavaa. Matkustajan on huolehdittava, etteivät mukana olevat elintarvikkeet sotke vaunua tai muita matkustajia. Suljetussa pakkauksessa olevia elintarvikkeita voi kuljettaa vaunussa mukanaan. Kannella suljetusta kahvimukista voi juoda kahvia, jos huolehtii siitä, että ei sotke vaunua.

Lemmikkieläinten kuljettaminen sylissä tai kiinnipidettynä on sallittu, kunhan tästä ei aiheudu häiriötä muille matkustajille.

Turvallisuussyistä rullaluistimet jalassa ei saa matkustaa raitiovaunulla. Rullalautaa on kannettava. Myös pysäkeillä rullaluistelu ja -lautailu on kiellettyä.

Lastenvaunupaikat ovat raitiovaunuissa edestäpäin katsottuna toisten ovien luona. Matalalattiavaunuissa on lisäksi yksi paikka heti kuljettajan takana. Lastenvaununappia painamalla ovet pysyvät auki pidempään. Vaunut nostetaan korkealattiaisen ratikan kyytiin ja sieltä pois aina työntöaisa sisäänpäin. Vaunujen oviaukoista mahtuvat 62 cm leveät vaunut, matalalattiaratikkaan tai -välivaunuun tätä leveämmätkin.

Ilmoitathan järjestyshäiriöistä kuljettajalle. Hätätapausten varalle vaunuissa on hätäpysäytyskahva. Uudemmassa kalustossa se on sijoitettu kannen alle.

Turvallinen etäisyys pysäkin reunasta on merkitty pysäkille valkoisella reunuksella. Käytäthän suojatietä rataa ylittäessäsi ja pysäkiltä poistuessasi.

Turvallisuusmääräyksien mukaan metroasemilla pitää kulkea useammat liukuportaat ylöspäin kuin alas. Tämä siitä syystä, että mahdollisessa hätätilanteessa matkustajat voidaan mahdollisimman nopeasti saada laituritasolta ylös.

Äänipiippaukset ovat osa hanketta, jossa pyrimme parantamaan asemien liikkumisen esteettömyyttä. Ääni avustaa näkörajoitteisia matkustajia liikkumaan asemalla. Äänen voimakkuus pyritään aina säätämään ympäristöön sopivaksi.

Kuljettaja avaa oven. Joskus harvoin sattuu inhimillisiä virheitä, ja ovi avautuu väärään suuntaan. Siksi on tärkeää, että oviin ei nojata. Metrossa ei vielä ole sellaista tunnistusjärjestelmää, jonka avulla ovet avautuisivat oikeaan aikaan ja oikeaan suuntaan automaattisesti.

Verkkoyhteys on rajallinen. Se jakautuu kaikkien matkustajien kesken. Lisäksi osansa kaistasta ottavat sellaiset palvelut, joista saamme dataa esimerkiksi paikkatietoihin liittyen. Koska olemme Helsingin kaupungin verkossa, metrossa eivät toimi esimerkiksi kaikki videontoistopalvelut.

Laiturialue alkaa matkalipun lukijalaitteiden kohdalta, se on merkitty keltaisin opastein. Tästä eteenpäin saat edetä vain voimassa olevan matkalipun kera. Lipun tulee olla ja sen pitää olla voimassa myös sovelluksen kautta puhelimessasi, ennen kuin nouset liikennevälineeseen tai siirryt metron tai Suomenlinnan lautan laiturialueelle. Myös ennakkoon ostetun lipun pitää olla voimassa, ennen kuin nouset liikennevälineeseen tai siirryt laiturialueelle. 

Liukuportaissa seistään oikeassa reunassa, jotta kiireisemmät matkustajat pääsevät vasemmalta ohi.

Anna tilaa pois jääville matkustajille ennen kuin menet sisälle. Ovien sulkeutumisesta kertoo äänimerkki. Sen soidessa ovien väliin ei saa enää mennä. Jää odottamaan seuraavaa metrojunaa. Se tulee pian.

Kyllä saa, mutta vältä ruuhka-aikoja, sillä junan eteistila on silloin täynnä. Taluta pyörää ja käytä hissiä.

Turvallisuussyistä lastenvaunuja ei tule viedä liukuportaisiin. Kuljeta lastenvaunut aina hissillä. Vaunujen paikka on junan eteistilassa, sillä käytävällä ne tukkivat kulkutien.

Lemmikkieläinten kuljettaminen on sallittua joka toisessa vaunussa. Vaunut, joissa ei saa kuljettaa lemmikkiä, on merkattu yliviivatulla koirasymbolilla. Kissaa on turvallisinta kuljettaa häkissä, ja kuljettaminen on sallittu vaunuissa, joissa ei ole edellä mainittua kieltomerkkiä. Näin allergiset matkustajat voivat valita kieltomerkillä varustetun vaunun ja varmistua siitä, ettei vaunussa ole allergisoivaa eläinpölyä.

Junissa ei ole roska-astioita paloturvallisuussyistä. Käytäthän asemien roskakoreja. Asemilla on myös omat keräysastiat ilmaisjakelulehtiä varten.

Kaupunkipyöräpalvelu on kilpailutettu koko sopimuskaudelle määritellyin ehdoin, joissa on sovittu myös vuosittaisen käyttökauden pituus. Toiminnan täytyy olla ennakoitavaa, sillä kausityöntekijöiden tarve ja asennusaikataulu täytyy olla suunniteltavissa ja varattavissa hyvissä ajoin ennakkoon.

Talvikausi tuottaa kaupunkipyöräpalvelulle useita haasteita, joista vain osa liittyy lumen määrään. Turvallisuuden takaamiseksi pyörissä olisi syytä olla nastarenkaat, kunnes pakkaspäivät loppuvat. Pyöräasemat sijaitsevat usein lumen ja hiekan välivarastointipaikoilla, joten tilan varaaminen koko talveksi voisi aiheuttaa sivuvaikutuksia muulle katutilalle.

Asemat toimivat aurinkokennoilla, joille ei riitä valoa talvella. Mikäli palvelu muutettaisiin ympärivuotiseksi, tulisi käytössä olevat asemat kytkeä sähköverkkoon, mikä olisi merkittävä kustannus ja vähentäisi asemasijoittelun joustavuutta. Lisääntynyt ylläpitotarve, työntekijöiden ympärivuotisuus ja tekniset muutokset nostaisivat palvelun kustannuksia merkittävästi.

Kaupunkipyörämatkojen määrä vähenee syksyisin huomattavasti, minkä vuoksi myös yksittäisten pyörämatkojen kustannus nousisi.

Rajoituksella pyritään lisäämään pyörien vaihtuvuutta niin, että niitä olisi jokaisella asemalla aina tarvittaessa käyttäjille saatavilla.