Hilkka-ohjelma kirittää edelläkävijyyteen ympäristövastuullisuudessa
Yksi strategisista tavoitteistamme on muuntaa toimintamme hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta kohti edetään haastamalla vakiintuneita toimintatapoja sekä annoksella maalaisjärkeä.
Kaupunkiliikenteen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Hilkka eli Hiilineutraali Kaupunkiliikenne -ohjelma koostuu toimenpiteistä, joita toteuttamalla muutamme toimintamme hiilineutraaliksi. Tällä kertaa projektipäällikkö Jani Thurén ja sopimuspäällikkö Teemu Niippa kertovat Hilkka-ohjelman vaikutuksesta omaan työhönsä.
Kierrätystä, vähähiilisiä vaihtoehtoja ja maalaisjärkeä
Yksi konkreettinen tapa säästää hiilidioksidipäästöissä on kierrättää materiaaleja. Esimerkiksi raitiovaunupysäkkien ehjät kivet ja teräsosat otetaan korjattaessa talteen, ja osat kunnostetaan tarvittaessa. Uusi pysäkki ja rata-alueet rakennetaan vanhoja osia hyödyntäen.
–Kyse on maalaisjärjestä, eli ei tehdä mitään turhaa. Jos jollakin osalla tai materiaalilla on jäljellä käyttöikää, ei sitä ole tarvetta uusia, projektipäällikkönä rata- ja ratasähköhankkeissa työskentelevä Thurén sanoo.
Ratasähköosissa päästöttömyyteen pyrkiminen on hankalampaa, koska tarvittavat osat ovat suurimmaksi osaksi metallia, kuten kuparia ja alumiinia, joita on vaikea korvata muilla materiaaleilla.
–Sähköverkon ja sähkölaitteiston tehostaminen tuo kuitenkin säästöjä.
Kun pitää ostaa uutta, valitaan vähähiilisiä vaihtoehtoja.
–Olemme käyttäneet vähähiilistä betonia jo pitkään. Tuomme Kaupunkiliikenteen kunnianhimoiset hiilineutraaliustavoitteet jo suunnitteluvaiheessa esille. Samalla pyrimme näyttämään myös muille toimijoille esimerkkiä, Thurén huomauttaa.
Samaa sanoo kunnossapitoyksikön sopimuspäällikkö Teemu Niippa, joka johti tänä vuonna tehdyn metron ratapölkkyjen puitesopimuksen kilpailutusta kunnossapidon puolella.
Ratapölkyissä tarvitaan betonia ja terästä, joiden valmistus aiheuttaa paljon hiilidioksidipäästöjä.
–Betonisten pölkkyjen elinkaari on noin 40 vuotta. Se on pitkä aika, mutta silti tuotantovaiheessa päästöt ovat niin suuria, että halusimme tutkia, olisiko pölkkyjä mahdollista tuottaa vastuullisemmin. Suomessa ja Euroopan laajuisestikin on haasteita löytää yrityksiä, jotka tekisivät ratapölkkyjä vähäpäästöisemmällä betonilla. Sen vuoksi tässä hankinnassa haluttiin haastaa olemassa olevaa markkinaa, Niippa kertoo.
Markkinoiden haastaminen tuotti tulosta
GWP eli Global Warming Potential on mittari, joka kuvaa kuinka paljon tuotteen valmistamisen aikaiset kasvihuonepäästöt lämmittävät ilmastoa. Päästöt muutetaan yhteismitallisiksi hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO2e). Kun puhutaan esimerkiksi GWP85-tasosta, tarkoitetaan, että tuotteen päästöt ovat enintään 85 prosenttia referenssitasosta. Mitä pienempi arvo, sitä vastuullisempi tuote.
Ratapölkkyjen hankinta käynnistyi markkinavuoropuhelulla, jossa tunnusteltiin mahdollisimman alhaisen, GWP55- tai jopa GWP40-betonin käytön mahdollisuutta. Hankinnassa verrokkina käytettiin suomalaisten betonivalmistajien ja betonielementtien keskimääräistä päästötasoa, ja päästöt arvioitiin Suomen Betoniyhdistyksen vähähiilisyysluokituksen mukaisesti.
–Aluksi toimittajat vastasivat, ettei ratapölkkyjä ole mahdollista valmistaa tavoitteemme mukaisesti eli GWP40-betonilla. Sen sijaan GWP80- tai GWP70-taso olisi voinut olla toimittajien mukaan realistista, Niippa sanoo.
Haasteena on, että metroradalla tarvittavien pölkkyjen täytyy kestää kovaa rasitusta.
Lopulta hankinnassa onnistuttiin melko hyvin, Niippa arvioi. Kilpailutuksessa painotettiin mahdollisimman pientä GWP-arvoa, kierrätysteräksen käyttöä, päästöttömiä kuljetuksia sekä eurooppalaisen standardin mukaista ympäristöselostetta (EDP) tuotteelle.
–Saimme tavoitteitamme huomattavasti paremmin mukailevat pölkyt verrattuna aiempaan hankintaan ja kaiken lisäksi myös kustannuksia alaspäin.
Työ jatkuu
Raitioradan ja pysäkkien peruskorjauksia jatketaan ensi vuonna, kun vuorossa ovat Mäkelänkadun ja Arkadiankadun osuudet. Korjaukset toteutetaan samaan hyväksi havaittuun tapaan kuin aiemminkin.
Thurén toteaa, ettei uusia säästökohteita ole enää ihan helppo löytää. Betonin ohella kiskoissa ja pylväissä käytettävä teräs aiheuttaa merkittävästi päästöjä, mutta sitä ei ole vielä saatavilla vähähiilisenä.
–Ostamme vähähiilistä terästä heti, kun sitä markkinoille saadaan!
Kaupunkiliikenteen strategiatyössä on meneillään kolme kehitysohjelmaa: synergiaohjelma, toimintakulttuurin kehittämisohjelma ja hiilineutraali Kaupunkiliikenne eli Hilkka-ohjelma.
Strategia arjessa -juttusarjassa ammattilaisemme valottavat omista näkökulmistaan, kuinka strategiamme toteutuu arjessa.