Usein kysytyt kysymykset Koskelan varikkohankkeesta
Hankkeen perustiedot
Koskelan varikon uudistamishanke parantaa varikkotoiminnan tehokkuutta ja turvallisuutta ja varmistaa, että palvelut pysyvät luotettavina ja vastaavat nopeasti kasvavan kaupunkiliikenteen vaatimuksiin. Keskeisimmät syyt Koskelan varikon uusimiselle ovat:
- Kasvava matkustajamäärä ja raitiovaunuliikenteen ennakoitu laajentuminen
- Uusien raitiovaunujen vaatimat nykyaikaiset huolto- ja korjaustilat sekä päivitetty teknologia
- Tilojen käytönaikaisen energiatehokkuuden parantaminen
- Varikon turvallisuuden varmistaminen
- Varikon ja sen lähiympäristön ekologisen toimivuuden parantaminen
Koskelan varikko on osa laajempaa raitiovaunuvarikoiden kehittämissuunnitelmaa, jonka mukaisesti varaudutaan pääkaupunkiseudun raitioliikenteen kasvuun.
Nykyinen varikko korvataan uudella vaunuvarikolla. Osana hanketta uusitaan myös vaunuvarikon yhteydessä olevat ratakunnossapidon tilat. Nykyisen varikon yhteydessä oleva ratakorjaamo ei mahdu uudelle varikolle, vaan sille rakennetaan omat tilat Kivikkoon.
Koskelan varikko tulee valmistuttuaan olemaan Helsingin raitioliikenteen toinen päävarikko loppuvuonna 2024 käyttöönotettavan Ruskeasuon varikon ohella.
Rakentaminen alkaa tammikuussa 2025 vanhan varikon purkutöillä. Purkutöitä kuitenkin valmistellaan jo kesän ja syksyn 2024 aikana esirakennustöillä.
Esirakennustöihin sisältyvät muun muassa Koskelantien suuntaisesti kulkevan hulevesilinjan siirto, yhden Koskelantien varrella sijaitsevan varastorakennuksen purku, sekä purkutöitä valmistelevaa tekniikan siirtoa kuten LVISA-irtikytkennät. Esirakennustyöt mahdollistavat purku- ja rakennustöiden onnistuneen aloittamisen. Esirakennustöiden kokonaiskesto on 3.6.2024–30.11.2024.
Koskelan varikko rakennettiin vuosien 1951–1953 aikana. Valmistumisestaan lähtien se on ollut tärkeä osa pääkaupunkiseudun liikenneinfrastruktuuria, ja varikko on nähnyt monia teknisiä päivityksiä ja muutoksia vastaamaan kasvavan kaupungin tarpeisiin. Koskelan varikon toiminta on kuitenkin muuttunut ja alue on kehittynyt vuosien saatossa. Vaikka varikko on sopeutunut kasvavan ja modernisoituneen raitiovaunuliikenteen vaativiin muutoksiin, itse rakennus ja sen tekniikka on tullut 80 vuoden palveluksen jälkeen käyttöikänsä päähän. Iäkkään rakennuksen peruskorjaaminen vastaamaan kehittyvän kaupunkiliikenteen tarpeita ei ole kustannustehokasta eikä pitkällä tähtäimellä kestävää.
Koskelan varikon mielenkiintoisesta historiasta voi lukea lisää täältä.
Koskelan nykyisen varikon toiminnot liikennöinnin ja kalustokunnossapidon osalta siirtyvät loppuvuodesta 2024 käyttöönotettavalle Ruskeasuon varikolle. Ratakunnossapidon toiminnot siirtyvät hankkeen ajaksi väistötiloihin kaarihalleihin. Nykyinen ratakorjaamo ei mahdu uuden varikon yhteen, joten sille rakennetaan uudet tilat Kivikkoon.
Vanha varikkorakennus puretaan. Itse varikkorakennus ei ole kaavalla suojeltu.
Sen sijaan Koskelan varikon tontilla sijaitsevaa kaarihallia ja Ananastalona tunnettua asuinrakennusta ei tulla purkamaan. Ne on tunnistettu kaupunkikuvallisesti arvokkaiksi ja suojeltaviksi rakennuksiksi. Rakennusten massoittelu, hahmo ja kattopinnat sekä päätyjen lasitiilipinnat säilytetään. Niiden käyttötarkoitus muuttuu laadinnassa olevan asemakaavan myötä liikerakennuksiksi ja varikon toiminnot eriytetään omaksi korttelialueeksi.
Projektiallianssissa tilaaja ja palveluntuottajat suunnittelevat ja toteuttavat hankkeen yhteisellä organisaatiolla jakaen riskit ja mahdollisuudet. Allianssimalia käytetään usein isoissa, laaja-alaisissa ja monimutkaisissa hankkeissa, sillä se tehostaa riskien hallintaa ja mahdollistaa joustavan resursoinnin sekä kaikkien osapuolten osaamisen ja kokemuksen tehokkaan hyödyntämisen. Allianssimalli ei ole uusi Suomessa, mutta yhden hankkeen toteuttaminen kahden allianssin yhteistyönä on. Sillä halutaan varmistaa suuri innovaatiopotentiaali ja vahvat hartiat hankkeen toteuttamiseen. Hankkeessa syntyvät innovaatiot ja uudet toimintatavat hyödyttävät myös allianssiohjelman kautta tulevia raitiotiehankkeita.
Hankkeen palveluntuottajana on Akseli-niminen allianssi, johon kuuluvat tilaajana Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy, päätoteuttajana Skanska Oy ja suunnitteluosapuolina Sweco Finland Oy, Sipti Infra Oy, Rejlers Rakentaminen Oy ja Arkkitehtityöhuone APRT Oy.
Uudistushanke alkaa vanhan varikon purkutöillä tammikuussa 2025. Rakentaminen kestää vuoteen 2028 asti, jolloin uuden varikon on arvioitu valmistuvan. Koskelan uusi varikko otetaan käyttöön arviolta vuonna 2029.
Vastuullisuus ja ympäristönäkökulmat
Koskelan uudella varikolla on pitkä elinkaari, sillä rakennamme varikkoa seuraavaksi 100 vuodeksi. Osana kestävää kaupunkiympäristöä varikko vastaa vauhdilla lisääntyvän päästöttömän raitioliikenteen ja kaupunkilaisten kestävän liikkumisen tarpeisiin.
Koskelan varikkohankkeen toteuttava Akseli-allianssi on sitoutunut toimimaan ympäristövastuullisuuden edelläkävijänä. Tämä tarkoittaa sitä, että hankkeessa kaikki ratkaisut tehdään tietoon perustuen ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla.
Kestävää kehitystä toteutetaan pitämällä hankkeen hiilijalanjäljen matalana, kierrättämällä purettuja rakennusosia ja materiaaleja, parantamalla alueen ja sen lähiympäristön ekologista toimivuutta ja käyttämällä julkista rahaa vastuullisesti ja läpinäkyvästi. Hankkeelle tavoitellaan BREEAM Outstanding -sertifiointia.
Hankkeen ympäristömittarit on asetettu korkealle tasolle ja ympäristötavoitteet on haettu EU-taksonomian ja BREEAMin vaatimustasojen sekä Hiilineutraali Kaupunkiliikenne eli Hilkka-ohjelman pohjalta.
Hankkeen tavoitteet tukevat Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen ympäristövastuullisuuden tavoitteita ja toimivat kasvihuonekaasupäästöjen hillinnän ohjauksen pilottikohteena osana Hilkka-ohjelman toteutusta.
Varikko on laaja alue, joka näyttäytyy kaupunkilaisille niin Kustaa Vaasan tiellä, Koskelantiellä kuin Valtimontiellä liikkuessa. Hankkeen tavoitteena on luoda alueelle aiempaa viihtyisämpää ja kestävämpää kaupunkiympäristöä. Uudisrakennuksen katolle asennetaan viherkatto, jonka kasvillisuus tukee alueen luonnon monimuotoisuutta ja viivyttää sadevesiä. Piha-alueen kasvillisuuden valinnoissa huomioidaan Helsingille ominaiset kasvilajit ja vältetään massapensasistutuksia. Lisäksi tontille sijoitetaan sadepuutarha sekä hulevesiallas.
Viheralueet vähentävät kaupunkialueen lämpösaarekeilmiötä, parantavat ilmanlaatua ja edistävät veden imeytymistä, mikä puolestaan vahvistaa kaupungin kykyä sopeutua esimerkiksi äärimmäisiin sääolosuhteisiin.
Raideliikenteen laajentaminen ja varikkotoiminnan kehittäminen on tärkeää liikenteen päästöjen ja kaupunkikehityksen kannalta. Sillä on kuitenkin kääntöpuolensa, sillä rakentaminen aiheuttaa aina hetkellisesti valtavan hiilipiikin. Hiilipäästöjä täytyy madaltaa kunnianhimoisin toimenpitein, jotta pääsemme kansallisiin ja pääkaupunkiseudun kaupunkien ilmastotavoitteisiin.
Rakentamisen aikaisesta hiilipiikistä huolimatta Koskelan varikkohanke parantaa pitkällä aikavälillä koko pääkaupunkiseudun raitioliikenteen toimintaedellytyksiä, lisää kapasiteettia ja mahdollistaa osaltaan vuosikymmeniksi eteenpäin puhtaamman, ympäristösertifioidulla energialla kulkevan joukkoliikenteen kestävän kasvun.
Koskelan varikon tavoitteena on mahdollisimman pieni hiilijalanjälki. Hankkeella käytössä olevalla hiilijohtamisen mallilla varmistetaan, että tehdyt valinnat ovat mahdollisimman vähäpäästöisiä. Kaikki hankkeen elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt lasketaan ja huomioidaan sekä päätöksenteossa sekä päivittäisjohtamisessa.
Helsingin tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2030. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupungin päästöistä vähintään 80 prosenttia pyritään leikkaamaan päästövähennystoimenpiteillä, ja korkeintaan 20 prosenttia voidaan kompensoida. Tavoite koskee ainoastaan suoria päästöjä (ns. Scope 1 ja 2), ja vertailuvuosi on 1990. Koskelan varikon tavoite hiilijalanjäljen minimoimiseksi tukee osaltaan Helsingin hiilineutraaliustavoitteita ja lasketaan osaksi kaupungin suoria päästöjä.
Viestintä ja vuorovaikutus
Päätoteuttaja Skanska yhdessä hankkeen viestinnän kanssa. Hankkeen viestintään saat yhteyden sähköpostitse osoitteessa koskelanvarikko@skanska.fi.
Hankkeesta saa lisätietoa hankkeen omilta verkkosivuilta, julkaisemistamme tiedotteista sekä Kaupunkiliikenteen Facebook-, LinkedIn- ja Instagram-tileiltä.
Purku- ja rakennustöistä aiheutuu ikävä kyllä aina väistämättä ajoittaista meluhaittaa lähialueella asuville ja liikkuville. Suurinta meluhaittaa aiheuttavat työmaalla tehtävät räjäytys- ja paalutustyöt. Räjäytys- ja paalutustöiden aiheuttamasta hetkellisestä melutasosta sekä niiden kestosta tiedotetaan aina alueen asukkaita ennakkoon.
Alueen asukkaita ja kiinteistöjä tiedotetaan isännöitsijöille tai taloihin suoraan jaettavilla sähköisillä ja paperisilla naapuritiedotteilla. Räjäytystöistä voidaan myös tiedottaa tarvittaessa tekstiviestitse. Alueella liikkuvia tiedotetaan poikkeusliikennejärjestelyin ja -merkein.
Koska varikon alue ei ole julkista kaupunkitilaa, kaupunkilaisia ei ole osallistettu varikkoalueen kehittämiseen. Kaupunkiliikenne vuokraa maa-aluetta Helsingin kaupungilta ja alue on tällä hetkellä kaavoitettu varikkotoimintaan. Varikon työntekijät ja käyttäjät sen sijaan ovat olleet tiiviisti mukana kehittämässä uuden varikon suunnittelu- ja toiminnallisuusratkaisuja.
Voit lähettää Koskelan uudisvarikon hankkeeseen liittyvää palautetta tai kysymyksiä osoitteeseen koskelanvarikko@skanska.fi. Luemme kaikki palautteet ja vastaamme niihin mahdollisimman pikaisesti.