Kokemus metroaseman turvallisuudesta on monen tekijän summa

Kaupunkiliikenteellä kiinteistösopimus- ja TLY-asiantuntijana työskentelevä Annika Leinoluoto on tutkinut viime vuonna valmistuneessa diplomityössään metroasemien koettua turvallisuutta. Tuloksissa esiin nousivat niin yksilölliset kokemukset kuin ympäristöön liittyvät tekijätkin.

-Tutkimukseni mukaan heikoimmaksi turvallisuutensa kokivat naiset ja ne, joilla oli aiempi uhrikokemus. Myös liikuntarajoitteisten matkustajien koettu turvallisuus oli jonkin verran muita heikompaa, Leinoluoto kertoo.

Myös aseman sijainti vaikutti turvallisuuden kokemukseen.

-Vastauksissa ne asemat alueilla, joiden maine on huono tai joissa esiintyy paljon järjestyshäiriöitä, koettiin turvattomammiksi. Helsingin metroasemat koettiin yleisesti turvattomammiksi kuin Espoossa ja länsi-Helsingissä sijaitsevat asemat.

Tulokset ovat linjassa HSL:n säännöllisesti tekemän tutkimuksen sekä sitä täydentävän Kaupunkiliikenteen oman tutkimuksen kanssa.

-Koetun turvallisuuden lisäksi tietyt asemat pysyvät myös järjestyksenvalvojien tehtävissä mitattuna kärjessä, turvallisuuspäällikkö Juhana Hietaranta sanoo.

Asemien huolto ja järjestyksenvalvojien läsnäolo paransivat turvallisuuden kokemusta

Kaupunkiliikenteen mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi aseman lähialueeseen ja mielikuvaan siitä on rajallinen. Tutkimuksen tuloksissa korostui kuitenkin myös kunnossapidon merkitys.

-Ympäristötekijöistä eniten turvallisuuden kokemusta heikensivät tilojen puutteellinen siisteys ja aseman heikko kunto. Turvallisuuden kokemusta puolestaan lisäsi se, että tilat pidetään siisteinä ja vaikkapa ilkivallan jäljet siivotaan nopeasti. Yleisesti ottaen turvallisuuden tunnetta vahvisti, että asema näyttää siltä, että se on hyvin hoidettu, Leinoluoto kertoo.

Meneillään olevat remontit tai näkyvät korjaustyöt eivät heikentäneet vastaajien koettua turvallisuutta, vaan osa vastaajista koki olonsa päinvastoin turvallisemmaksi ympäristössä, josta silmin nähden pidettiin huolta.

Eniten vastaajien turvallisuuden kokemusta lisäsivät järjestyksenvalvojien läsnäolo, näkyvät valvontakamerat ja selkeät opasteet. Enemmistö koki järjestyksenvalvojien näkyvän läsnäolon turvallisuutta lisääväksi tekijäksi varsinkin iltaisin ja viikonloppuisin.

Kaupunkiliikenne panostaa järjestyksenvalvontaan noin 14 miljoonalla eurolla vuodessa. Järjestyksenvalvojia myös koulutetaan erikseen metroympäristöön ja asiakaspalvelukohtaamisiin, Hietaranta kertoo.

-Järjestyksenvalvonnassa panostetaan näkyvyyteen ja ennakoivaan puuttumiseen. Järjestyksenvalvojien näkyvilläoloa jopa mittaroidaan niin, että valvojien tulisi olla yli 70 prosenttia ajasta näkyvillä. Valvontaa kohdennetaan ennakoivan resurssisuunnitelman mukaan. Lisäksi turvavalvomolla on tieto reaaliaikaisesta tilanteesta, ja sen mukaan valvontaa pystytään kohdentamaan erikseen kussakin tilanteessa.

Kaupunkiliikenne tekee jatkuvaa yhteistyötä poliisin sekä esimerkiksi nuoriso- ja päihdetyön kanssa.

-Tilannekuvaa jaetaan puolin ja toisin eri toimijoiden kesken. Tämän ansiosta pystymme puuttumaan nopeasti, jokin alue tai ilmiö alkaa korostua, Hietaranta sanoo.

Järjestyksenvalvojien lisäksi ylipäätään ihmisten läsnäolo ja määrä asemilla vaikutti merkittävästi vastaajien kokemuksiin turvallisuudesta Leinoluodon tutkimuksessa. Ruuhkaisuuskin voi olla positiivinen kokemus.

-Varsinkin he, joilla on aiempaa uhrikokemusta, kokivat, että heidän turvallisuudentunteensa parantui ruuhkassa, Leinoluoto toteaa.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten yksilölliset tekijät kuten ikä, sukupuoli, aiempi uhrikokemus, metron käyttötiheys ja asuinpaikka, sekä ympäristötekijät kuten valaistus, siisteys, kunnossapito, ihmismäärä, palvelut, aseman sijainti ja ikä, vaikuttivat koettuun turvallisuuteen. Lisäksi tutkittiin rikollisuuden pelkoa ja metroasemien välttelyä turvallisuushuolien vuoksi. Kyselyyn osallistui 1086 vastaajaa. Aineisto kerättiin keväällä 2025 yhteistyössä HSL:n kanssa.