Metron turvallisuutta parannetaan – jopa 40 vuotta vanhoja järjestelmiä täytyy uudistaa 

Metro on ollut jo 40 vuoden ajan keskeinen osa pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä. Osa kantametrossa käytetyistä järjestelmistä on alkuperäisiä ja ne alkavat vanheta. Samalla myös länsimetron järjestelmät täytyy yhteensovittaa kantametroon. Vanhojen järjestelmien huoltamiseen on tulevaisuudessa yhä vaikeampi löytää sekä varaosia että tarvittavaa osaamista. Sujuvan matkustamisen kannalta on välttämätöntä ryhtyä uudistuksiin, sillä pahimmillaan vanhentuvat järjestelmät uhkaavat koko metroverkon luotettavuutta ja turvallisuutta.
  
Tavallisen kaupunkilaisen kannalta hanke on näennäisen näkymätön. Uudistukset kohdistuvat metrojunissa ja radalla oleviin järjestelmiin, eivätkä sen vuoksi näy suoraan matkustajalle. Sen sijaan järjestelmien uusimatta jättäminen alkaisi aikanaan näkyä esimerkiksi myöhässä olevina tai kokonaan ajamattomina vuoroina sekä muina liikennehäiriöinä.  

”Metro on osa HSL:n liikennejärjestelmän selkärankaa ja sen toiminta, luotettavuus ja turvallisuus tulee varmistaa lyhyellä ja pidemmällä aikajänteellä”, HSL:n Liikenne-tulosalueen johtaja Johanna Wallin toteaa.   

Nykyaikainen junakulunvalvontajärjestelmä turvaa sujuvamman liikkumisen 

Metron turvallisen ja luotettavan toiminnan kannalta keskeisintä on junakulunvalvontajärjestelmän uusiminen. Kulunvalvontajärjestelmä on metron turvallisuuden kannalta avainasemassa; sen päätehtävänä on estää junan ajo punaisen opastimen ohi.  

Kulunvalvontajärjestelmänä tällä hetkellä käytössä olevasta pakkopysäytysjärjestelmästä on tarkoitus siirtyä automaattiseen kulunvalvontaan. Automaattinen järjestelmä muun muassa valvoo jatkuvasti junan sijaintia ja nopeutta radalla, ja tarkkailee metrojunan etäisyyttä toisista junista. Käytännössä kuljettaja ei esimerkiksi voi ajaa ylinopeutta, sillä järjestelmä hidastaa vauhtia automaattisesti.  
Järjestelmä tulee mahdollistamaan puoliautomaattisen junien ajon. Vaikka järjestelmä automatisoituu osittain, metron ohjaamossa tulee jatkossakin olemaan kuljettaja. Kuljettajan tehtävä on esimerkiksi avata ja sulkea metron ovet, ja valvoa junan toimintaa. Lisäksi metro kulkee täsmällisemmin, kun inhimilliset tekijät vähenevät. 

”Kulunvalvontajärjestelmän uusinta varmistaa luotettavan liikennöinnin ja samalla mahdollistaa järjestelmän matkustajakapasiteetin huomattavan lisäyksen. Lisäksi puoliautomaattinen ajo tukee täsmällisempää metron toimintaa”, kertoo Metron kapasiteettihankkeen hankejohtaja Heikki Viika Kaupunkiliikenne Oy:stä.

Uusi järjestelmä mahdollistaa matkustajamäärän kasvun 

Sujuvamman ja turvallisemman liikkumisen lisäksi järjestelmän uusiminen mahdollistaa muitakin positiivisia muutoksia. Suunnitellun järjestelmän ansiosta metron vuoroväliä voidaan tihentää, jolloin metro kulkee tulevaisuudessa varsinkin ruuhka-aikaan nykyistä taajemmin. Samalla metro on entistäkin nopeampi tapa liikkua kaupungissa. 

Tiheämmin kulkevat metrot puolestaan kasvattavat metroihin mahtuvien matkustajien eli kapasiteetin määrää. Suurempi kapasiteetti tarkoittaa paitsi, että yhä useampi pystyy kulkemaan metrolla, myös väljempää matkustamista. Hankesuunnitelman yhteydessä tehdyn selvityksen mukaan ruuhkaa koetaan jo ajoittain matkustajamäärien ollessa korkeita. Kapasiteetin nosto vaatii kuitenkin lisäjunien hankintaa.   

Yhteistyöhankkeen käsittely jatkuu ensi syksynä 

Metrojärjestelmiä kehitetään ennakoivasti, sillä työ vaatii huolellista suunnittelua ja toteutus kestää useita vuosia. Uuden junakulunvalvontajärjestelmän on tarkoitus valmistua vuonna 2029. Metrojärjestelmien uudistuksesta vastaa Kaupunkiliikenne Oy, ja toteutusta valvoo Kaupunkiliikenteen, HKL:n, HSL:n, Länsimetron ja Espoon kaupungin muodostama yhteistyöryhmä. 

Hankesuunnitelma on HKL:n johtokunnan käsittelyssä 14.6., ja käsittely jatkuu Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustoissa syksyllä. 

 Lisätietoa hankkeesta Kaupunkiliikenteen verkkosivuilla