Ramppi ja Kirppu helpottavat kaluston kunnossapitäjien työtä
Kaupunkiliikenteen metrojunien ja raitiovaunujen kunnossapidon etädiagnostiikkatyökalu Ramppi ja sille tietoja lähettävä, vaunuihin sijoitettu pieni tietokone Kirppu auttavat tällä hetkellä vaununkorjaajia päivittäisessä työnteossa ja vikojen ennakoinnissa. Jatkossa voidaan hyödyntää myös Rampin tekoälyä huoltotarpeen tunnistamisessa ja vikailmoitusten tuottamisessa.
Ramppi -järjestelmä (RAMP = Remote Alert Monitoring and Processing) näyttää reaaliajassa kunnossapidolle mitä hälytyksiä millekin metrojunalle tulee ja on tullut. Myös raitiovaunujen hälytyksiä esitetään reaaliajassa lähitulevaisuudessa.
”Vaununkorjaajat voivat varikolla seurata Rampin antamia tietoja ja jo ennakkoon varautua huoltoon saapuvaan junan korjaamiseen tai huoltoon”, kertoo metrokaluston kunnossapidon tiimipäällikkö Rami Iiskola.
Metrojunan vikaantuessa ajossa Rampista näkee hälytyksen tiedot , joista vika voidaan päätellä, eikä korjaajan tarvitse olla vain kuljettajan havaintojen varassa. Näin kikkamies, eli päivystävä vaununkorjaaja, osaa ottaa oikeat varaosat mukaansa lähtiessään korjauskeikalle.
Hälytys- ja signaalitietoja Ramppiin lähettää metrojunaan tai raitiovaunuun asetettu pieni tietokone, Kirppu. Laitteita on tällä hetkellä M300-mallisissa metrojunissa, sekä pian myös Artic-raitiovaunuissa.
”Kirppu puskuroi tietoa, jolloin hälytysten ja signaalien aikaleimat säilyvät jopa tietoliikennekatkosten aikana”, lisää tekninen asiantuntija Marko Mannonen.
Tulevaisuuden näkymiä ja tekoälyn käyttöä
Vuonna 2022 tehtiin yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Ramppia täydentävä tekoälyprojekti, jonka tavoitteena oli saada luotua M300-sarjan metroille vikailmoitusehdotuksia hälytysdatan perusteella. Projektissa keskityttiin oviin, paloilmaisimeen sekä tapahtumatallentimeen liittyviin hälytyksiin ja vikoihin.
”Tekoäly on tällä hetkellä jo käytössä Rampissa, ja sen tuottamia vikailmoitusehdotuksia voi jo nähdä Rampin vikailmoitustyökalussa”, kertovat Rampin parissa työskentelevät ICT-kehittäjät Roope Stenhammar ja Miika Kulmala.
Hälytysaineiston lisäksi tekoäly käyttää myös säätietoa hyväksi vikaantumisten päättelemiseksi. Tulevaisuudessa se voi enenevissä määrin tunnistaa huoltotarpeita, esimerkiksi toistuvista hälytyksistä voi ennakoida kyseessä olevan suurempi tai korjaamista tarvitseva vika.
Ramppi palvelee pääsääntöisesti kaluston kunnossapitoa, mutta jatkossa myös infrastruktuurin kunnossapitoa. Metrojunien tai rata-autojen anturoinnin jälkeen päästään seuraamaan radan kuntoa. Raiteiden kunto vaikuttaa muun muassa siihen, miten kaluston pyörät kuluvat.